Taistelukenttä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taistelukenttä tai taistelutanner on alue, jolla taistelu aseellisten joukkojen välillä käydään. Kentiksi voidaan nykyisessä merkityksessä kutsua muitakin taistelupaikkoja kuin avomaita, esimerkiksi metsiä, vuoristoseutuja tai kaupunkeja. Sana ”taistelukenttä” tulee kuitenkin siitä, että muinoin ja vielä Napoleonin sotienkin aikaan monet taistelut pyrittiin käymään melko tasaisilla avomailla eli kentillä tai tanterilla. Tällaisia olivat esimerkiksi kedot, niityt, pellot, nummet, arot ja aavikot. Näkyvällä paikalla tapahtuvassa ”avoimessa” taistelussa oli usein pitkälti kyse kunnian ja näyttävyyden tavoittelusta ja perinteen seuraamisesta, mutta jossain tapauksessa kyseessä saattoi olla myös taktinen valinta. Usein avomaalla yllätyksellisyys oli vähäisintä, ja tähän pyrittiinkin. Yllätyksellisyys katsottiin petoksellisuudeksi, ja sen käyttäjät kunniattomiksi tai pelkureiksi. Myös suojautuminen metsään tai linnakkeeseen oli joissain tapauksissa pelkuruutta. Avotaistelut olivat varsinkin ratsuväen ja muun raskaan kaluston eduksi. Avomaasto korostaa myös aseteknisen kehittyneisyyden eroa, sillä esimerkiksi usein kehittyneempi ampuma-ase ampuu kauemmaksi.

Vastaavista syistä myös sotaväen harjoituskenttinä käytettiin avoimia alueita. Eräs tällainen harjoituskenttä, joka vieläkin on maastoltaan avoin ja on edelleen sotilaskäytössä, on Parolannummi Hattulassa.[1]

Suomalaisessa vanhassa kansanperinteessä taistelutantereita kutsutaan esimerkiksi sotikedoiksi, sotikeroiksi, toratantereiksi tai tappotantereiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.