Nummi (maantiede)
Wikipedia
Nummi on hiekkainen tai sorainen, tavallisesti loivasti kumpuileva maa. Yleisesti nummella kasvaa sammalta, jäkälää ja varpuja, mutta hyvin vähän tai ei lainkaan puita.[1]
Pohjoismaisessa alueidenkäyttöluokituksessa nummi on määritelty puuttomaksi (kasvillisuus alle kaksi metriä korkeaa) kasvipeitteiseksi avomaaksi, jossa kasvaa saniaisia, kanervaa ja piikkipensaita mutta ei rehukasveja.[2]
Kuuluisia nummialueita ovat Bodminin nummi Cornwallissa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja Öölannin Alvaret. Suomessa nummia sijaitsee Lounais-Suomen saaristossa sekä Merenkurkun ja Perämeren saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on Korppoon Jurmon saaressa.[3]
[muokkaa] Nummi murresanana
Suomen murteissa sana nummi merkitsee myös 'kuivaa hiekkaperäistä maata' tai 'ympäristöään korkeampaa metsämaata tai kumparetta'.[4] Tässä merkityksessä se esiintyy monissa paikannimissä etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa[4], ja samassa merkityksessä sitä ovat käyttäneet myös esim. kirjailijat Helvi Hämäläinen ja Aleksis Kivi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tauvo Siikajoki ranta-asemakaava Paikkatieto Airix.
- ↑ Suomen maankäyttöluokkien pinta-alatiedot ja maankäytön tietojärjestelmät, taustaselvitys (s. 83) 2004. Maa- ja metsätalousministeriö.
- ↑ Perinnebiotooppien nykytila s 4. Ympäristö.fi
- ↑ 4,0 4,1 Suutari, Toni: Nummi, s. 293-294. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
