Varsovan herttuakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varsovan herttuakunta
Księstwo Warszawskie
1807 – 1815
Grand Coat of Arms of Duchy of Warsaw.svg  
vaakuna
Duchy of Warsaw 1809-1815.PNG
Varsovan herttuakunta vuoden 1809 jälkeen.
Valtiomuoto Herttuakunta
Pääkaupunki Varsova
Yleisimmät kielet puola

Varsovan herttuakunta (puol. Księstwo Warszawskie; ransk. Duché de Varsovie), oli Napoleonin Preussilta ottamista maista 1807 perustama Ranskan liittolaisvaltio. Varsovan herttuakunnan olemassaolo päättyi Wienin kongressiin 1815, jolloin maa jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon vahvistaa herttuakunnan perustuslain vuonna 1807.

Puolalaisten ja Napoleonin välinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvun lopussakin Napoleonin Italian armeijassa palveli puolalainen legioona. Legioona osallistui taisteluihin Itävaltaa ja Haitia vastaan. Puolalaisen legioonan johtaja Henryk Dąbrowski tavoitteena oli saada Napoleon tukemaan Puolan itsenäisyyden palauttamista.[1] Puolalaiset tukivat Napoleonin sotaa Preussia vastaan järjestämällä kansannousun Posenissa vuonna 1806, ja Napoleon voittikin kapinassa heikentyneen Preussin. Napoleonin valloitettua Preussin alueet niille perustettiin kaksi puolalaista valtiota, Danzigin vapaakaupunki ja Varsovan herttuakunta. Puolan nimeä ei haluttu käyttää, koska Napoleon ei halunnut vaarantaa Venäjän kanssa solmimaansa rauha- ja etupiirisopimusta. Varsovan herttuakunnan hallitsijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas Fredrik August I. Herttuakunnan perustamisen taustalla oli Napoleonin halu saada sotilaita ja herttuakunnassa pantiinkin toimeen yleinen asevelvollisuus. Puolalaisten armeija taisteli Józef Antoni Poniatowskin komennossa menestyksekkäästi Itävaltaa vastaan vuonna 1809 ja voiton jälkeen herttuakuntaan liitettiin Länsi-Galitsia. Liitoksen jälkeen herttuakunnan koko oli noin 150 000 kilometriä ja sillä oli neljä miljoonaa asukasta.[2] Suuren armeijan hyökkäyksessä Venäjälle puolalaiset muodostivat 100 000 miehen armeijallaan Napoleonin suurimman liittolaisarmeijan. Puolalaisia taisteli Ranskan rinnalla vielä sotaonnen käännyttyäkin, esimerkiksi Leipzigin taistelussa vuonna 1813.[3] Varsovan herttuakunta jaettiin Wienin kongressissa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hovi 1993, s. 68
  2. Hovi 1993, s. 69
  3. Hovi 1993, s. 70
  4. Hovi 1993, s. 71
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.