Varsovan herttuakunta
Sivulta puuttuu | Varsovan herttuakunta Księstwo Warszawskie |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1807 – 1815 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | Herttuakunta | ||||||
| Pääkaupunki | Varsova | ||||||
| Yleisimmät kielet | puola | ||||||
Varsovan herttuakunta (puol. Księstwo Warszawskie; ransk. Duché de Varsovie), oli Napoleonin Preussilta ottamista maista 1807 perustama Ranskan liittolaisvaltio. Varsovan herttuakunnan olemassaolo päättyi Wienin kongressiin 1815, jolloin maa jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken.
Historia [muokkaa]
Puolalaisten ja Napoleonin välinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvun lopussakin Napoleonin Italian armeijassa palveli puolalainen legioona. Legioona osallistui taisteluihin Itävaltaa ja Haitia vastaan. Puolalaisen legioonan johtaja Henryk Dąbrowski tavoitteena oli saada Napoleon tukemaan Puolan itsenäisyyden palauttamista.[1] Puolalaiset tukivat Napoleonin sotaa Preussia vastaan järjestämällä kansannousun Posenissa vuonna 1806, ja Napoleon voittikin kapinassa heikentyneen Preussin. Napoleonin valloitettua Preussin alueet niille perustettiin kaksi puolalaista valtiota, Danzigin vapaakaupunki ja Varsovan herttuakunta. Puolan nimeä ei haluttu käyttää, koska Napoleon ei halunnut vaarantaa Venäjän kanssa solmimaansa rauha- ja etupiirisopimusta. Varsovan herttuakunnan hallitsijaksi nousi Saksin vaaliruhtinas Fredrik August I. Herttuakunnan perustamisen taustalla oli Napoleonin halu saada sotilaita ja herttuakunnassa pantiinkin toimeen yleinen asevelvollisuus. Puolalaisten armeija taisteli Józef Antoni Poniatowskin komennossa menestyksekkäästi Itävaltaa vastaan vuonna 1809 ja voiton jälkeen herttuakuntaan liitettiin Länsi-Galitsia. Liitoksen jälkeen herttuakunnan koko oli noin 150 000 kilometriä ja sillä oli neljä miljoonaa asukasta.[2] Suuren armeijan hyökkäyksessä Venäjälle puolalaiset muodostivat 100 000 miehen armeijallaan Napoleonin suurimman liittolaisarmeijan. Puolalaisia taisteli Ranskan rinnalla vielä sotaonnen käännyttyäkin, esimerkiksi Leipizigin taistelussa vuonna 1813.[3] Varsovan herttuakunta jaettiin Wienin kongressissa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken[4].
Lähteet [muokkaa]
- Kalervo Hovi: Puolan historia. Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4.
Viitteet [muokkaa]
| Ranskan vasallit | Balkanilla | Illyrian provinssit | |||
| Saksassa | Cisrhenia • Danzig • Mainz | ||||
| Irlannissa | Connaught | ||||
| Italiassa | Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania | ||||
| Alankomaissa | Batavia • Bouillon | ||||
| Sveitsissä | Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio | ||||
| Muut Napoleonin luomat valtiot | Saksassa | Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg | |||
| Italiassa | Etruria • Italia • Napoli | ||||
| Alankomaissa | Hollanti | ||||
| Puolassa | Varsova | ||||
| Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet Puolan kuningaskunta 1320-1333 | Puolan kuningaskunta 1385-1569 | Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta 1569-1795 | Varsovan herttuakunta 1807-1815 | Puolan kuningaskunta 1815-1915 | Puolan kuningaskunta 1916-1918 | Puolan tasavalta (1918-1939) | Puolan kenraalikuvernementti 1939-1944 | Puolan tasavalta (1945-1952) | Puolan kansantasavalta (1952-1989) | Puolan tasavalta 1989 - |
