Vilnan kuvernementti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vilnan kuvernementti
ven. Виленская губерния
liett. Vilniaus gubernija
puol. Gubernia Wileńska
Vaakuna
Vaakuna
Kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Aluepiiri Luoteinen aluepiiri
Kenraalikuvernementti Vilnan kenraalikuvernementti
Perustettu 1795
Liettuan kuvernementin osa 1796-1801
Lakkautettu 1915
Hallinto
 – hallinnon tyyppi kuvernementti
 – hallinnollinen keskus Vilna
 – Vilnan kenraalikuvernööri katso artikkeli
Pinta-ala  (  neliövirstaa (1897)[1])   km²
Väkiluku (1897)  ([1]) 1 544 564

Vilnan kuvernementti (ven. Виленская губерния, Vilenskaja gubernija, liett. Vilniaus gubernija ja puol. gubernia Wileńska) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa nykyisen Liettuan ja Valko-Venäjän alueella. Kuvernementti perustettiin Puolan kolmannen jaon seurauksena. Hallinnollisesti kuvernementti oli osa Vilnan kenraalikuvernementtia ja kuului keisarikunnan Luoteiseen aluepiiriin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilnan- ja Hrodnan kuvernementit perustettiin Puolan kolmannen jaon (1795) jälkeen. Vain vuotta myöhemmin, joulukuussa 1796, kuvernementit yhdistettiin yhdeksi Liettuan kuvernementiksi Venäjän keisari Paavali I:n määräyksestä. Yhdistäminen jäi lyhytaikaiseksi, sillä syyskuussa 1801 keisari Aleksanteri I määräsi Liettuan kuvernementin jaettavaksi jälleen kahtia Vilnan ja Hrodnan kuvernementteihin.[2] Vuonna 1801 Vilnan kuvernementtiin perustettiin aiemman yhdentoista kihlakunnan lisäksi 12. kihlakunta (Zarasai).

Suurempi aluemuutos toteutettiin vuonna 1843. Vilnan kuvernementin alue pieneni huomattavasti, kun siitä lohkaistiin Kaunasin kuvernementti. Uuteen Vilnan kuvernementtiin liitettiin kihlakuntia muista kuvernementeista: Minskin kuvernementista Vilnaan liitettiin Vileika ja Dzisna sekä Hrodnan kuvernementista Lida.[3] Vuonna 1867 perustettiin Suwałkin kuvernementti.

Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan Vilnan kuvernementissa oli seitsemän kihlakuntaa. Kihlakunnat ja niiden asukasmäärät käyvät ilmi oheisesta taulukosta.[1]

Vilnan kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Disnan kihlakunta &&&&&&&&&&&05078.02000005 078,2 &&&&&&&&&0204923.&&&&00204 923 Disna (Dzisna, 6 756 as.)
Lidan kihlakunta &&&&&&&&&&&04926.01000004 926,1 &&&&&&&&&0205767.&&&&00205 767 Lida (9 323 as.)
Ošmjanyn kihlakunta &&&&&&&&&&&06050.01000006 050,1 &&&&&&&&&0233559.&&&&00233 559 Ošmjany (Ašmjany, 7 214 as.)
Švenčionysin kihlakunta &&&&&&&&&&&04593.08000004 593,8 &&&&&&&&&0172231.&&&&00172 231 Švenčionys (6 025 as.)
Trakain kihlakunta &&&&&&&&&&&05151.01000005 151,1 &&&&&&&&&0203401.&&&&00203 401 Trakai (3 240 as.)
Vileikain kihlakunta &&&&&&&&&&&05591.02000005 591,2 &&&&&&&&&0208013.&&&&00208 013 Vileika (3 560 as.)
Vilnan kihlakunta &&&&&&&&&&&05434.08000005 434,8 &&&&&&&&&0363313.&&&&00363 313 Vilna (154 532 as.)
Vilnan kuvernementti
Yhteensä
&&&&&&&&&&036825.030000036 825,3 &&&&&&&&01591207.&&&&001 591 207 Vilna

Nämä alueet säilyivät vuoden 1843 jälkeen muuttumattomina ensimmäiseen maailmansotaan asti (1915). Tällöin Saksan keisarikunnan Baltian miehityshallinto Ober Ost otti osan Venäjän keisarikunnan läntisimmistä kuvermenteista hallintaansa. Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa kuvernementin alue siirtyi Puolalle, ja vuonna 1923 Vilnan voivodikunta perustettiin.lähde?

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1834 kuvernementissa asui noin 789 000 asukasta.[4] Väkiluku kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti, mutta Vilnan kuvernementin rajat myös muuttuivat oleellisesti.

Vuonna 1897 rajoiltaan muuttuneen kuvernementin väkiluku oli 1,591 miljoonaa. Väestöstä 87,6% (1 393 200 as.) asui maaseudulla ja 12,4% (198 007 as.) kaupungeissa. Kaupungeista suurin oli runsaan 154 000 asukkaan Vilna. [1] Kuvernementin väentiheys oli tuona vuonna 37 asukasta per neliökilometri.[4]

Valkovenäläiset muodostivat vuonna 1897 enemmistön 56,1 prosentin väestöosuudellaan (äidinkielensä mukaan ryhmitelty kuvernementin väestö). Muita kieliryhmiä olivat liettualaiset (17,6 %), juutalaiset (12,7 %), puolalaisia (8,2 %), venäläiset (4,9 %) ja saksalaiset (0,3 %). Joku muu äidinkieli oli 0,3 prosentilla väestöstä. [5][6]

Vilnan kenraalikuvernöörit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilnan kenraalikuvernööri hallitsi Vilnan kuvernementin lisäksi joitain naapurialueita. Esimerkiksi vuosina 1794-1796 kenraalikuvernööri vastasi Slonimin ja Vilnan kuvernementeista, 1796-1801 Liettuan kuvernementista, vuosina 1801-1831 Vilnan ja Hrodnan kuvernementeista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
  2. Antanas Kulakauskas: Administracinės reformos Gimtoji istorija. Elektroninės leidybos namai ISBN 9986-9216-9-4 (liettuaksi). Viitattu 11.6.2012.
  3. Sužiedėlis, Simas: "Administration" Encyclopedia Lituanica I, s. 17-21. Boston, Massachusetts: Juozas Kapočius, 1970–1978. LCC 74-114275.. (englanniksi)
  4. a b Vaitiekūnas, Stasys: Lietuvos gyventojai: Per du tūkstantmečius, s. 79, 92. Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2006. ISBN 5-420-01585-4. (liettuaksi)
  5. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
  6. Meyers Konversations-Lexikon, 6. painos, s. 655-656. Leipzig ja Wien: , 1909. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilnan kuvernementti.