Vilnan kuvernementti
| ven. Виленская губерния liett. Vilniaus gubernija puol. Gubernia Wileńska Vilnan kuvernementti |
|||
|---|---|---|---|
| 1795 – 1915 | |||
|
|||
| Osa | Venäjän keisarikuntaa | ||
| Pääkaupunki | Vilna | ||
| Edeltäjä(t) | Vilnan voivodikunta | ||
| Seuraaja(t) | Ober Ost: Liettuan piiri | ||
Vilnan kuvernementti (ven. Виленская губерния, Vilenskaja gubernija, liett. Vilniaus gubernija ja puol. gubernia Wileńska) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa nykyisen Liettuan ja Valko-Venäjän alueella. Kuvernementti perustettiin Puolan kolmannen jaon seurauksena. Hallinnollisesti kuvernementti oli osa Vilnan kenraalikuvernementtia ja kuului Luoteiseen Kraihin.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Vilnan- ja Hrodnan kuvernementit perustettiin Puolan kolmannen jaon jälkeen 1700-luvun lopulla. Vain vuotta myöhemmin, joulukuussa 1796, kuvernementit yhdistettiin yhdeksi Liettuan kuvernementiksi Venäjän keisari Paavali I:n määräyksestä. Keisari Aleksanteri I määräsi kuitenkin syyskuussa 1801 Liettuan kuvernementin jaettavaksi jälleen kahdeksi erilliseksi kuvernementiksi, Vilnaan ja Hrodnaan.[1]
1800-luvun aikana Vilnan kuvernementtiin liitettiin alueita muista kuvernementeista: Minskin kuvernementista Vilnaan liitettiin Vileika ja Dzisna sekä Lida Hrodnan kuvernementista.[2] 1800-luvun puoliväliin mennessä aluejako oli muuttunut edelleen niin, että maassa oli myös Kaunasin ja Sulawałkin kuvernementit.lähde?
Nämä aluemuutokset säilyivät muuttumattomina ensimmäiseen maailmansotaan asti, jolloin suurin osa kuvernementista liitettiin Saksan keisarikunnan Baltian miehityshallintoon Ober Ostiin. Puolan-Neuvosto-Venäjän-sodassa kuvernementin alue siirtyi Puolalle, ja vuonna 1923 Vilnan voivodikunta perustettiin.lähde?
Väestö [muokkaa]
Vuonna 1834 kuvernementissa asui noin 789 000 asukasta. Väkiluku kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti, sillä vuonna 1897 asukkaita oli jo 1,591 miljoonaa. Väentiheys oli tuona vuonna 37 asukasta per neliökilometri.[3] Väestöstä 56,1 % oli valkovenäläisiä, 17,6 % liettualaisia, 12,7 % juutalaisia ja 8,2 % puolalaisia.[4]
Vilnan kenraalikuvernöörit [muokkaa]
- Nikolai Repnin (1794-1797)
- Mihail Kutuzov (1799-1801)
- Levin August von Bennigsen (1801-1806)
- Alexander Korsakov (1806-1830)
- Mihail Muravjov-Vilenski (1863-1865)
- Konstantin von Kaufman (1865-1866)
- Aleksandr Potapov (1868-1874)
- Eduard Totleben (1880-1884)
- Pjotr Svjatopolk-Mirski (1902-1904)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Antanas Kulakauskas: Administracinės reformos Gimtoji istorija. Elektroninės leidybos namai ISBN 9986-9216-9-4 (liettuaksi). Viitattu 11.6.2012.
- ↑ Sužiedėlis, Simas: "Administration" Encyclopedia Lituanica I, s. 17-21. Boston, Massachusetts: Juozas Kapočius, 1970-1978. LCC 74-114275.. (englanniksi)
- ↑ Vaitiekūnas, Stasys: Lietuvos gyventojai: Per du tūkstantmečius, s. 79, 92. Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2006. ISBN 5-420-01585-4. (liettuaksi)
- ↑ Meyers Konversations-Lexikon, 6. painos, s. 655-656. Leipzig ja Wien: , 1909. (saksaksi)
