Oscar Wilde

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oscar Wilde
Oscar Wilde 1882
Oscar Wilde 1882
Salanimet Sebastian Melmoth
Syntynyt 16. lokakuuta 1854
Dublin, Irlanti
Kuollut 30. marraskuuta 1900
Pariisi, Ranska
Ammatit kirjailija, runoilija, näytelmäkirjailija
Kansallisuus irlantilainen
Aikakausi viktoriaaninen aikakausi
Ensiteokset Cantervillen kummitus (1887)
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Oscar Fingal O'Flahertie Wills Wilde (16. lokakuuta 1854 Dublin30. marraskuuta 1900 Pariisi) oli irlantilaissyntyinen näytelmäkirjailija, prosaisti ja runoilija. Hän oli viktoriaanisen Lontoon menestyneimpiä ja kuuluisimpia näytelmäkirjailijoita, joka kuoli unohdettuna Pariisissa.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilde syntyi ja kasvoi Dublinissa lääkäri-isän ja runoilijaäidin huomassa. Hänellä oli isoveli ja pikkusisko, jotka kuolivat lapsena. Isä, jolla oli lapsia aiemmasta suhteesta, kuoli vuonna 1876. Nämä lapset kuolivat tulipalossa 1871. Äiti Jane Wilde kuoli 1896.[1]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilde aloitti opinnot Portora Royal Schoolissa Enniskillenissä[2] ja menestyi opinnoissaan. Hän siirtyi sieltä Dublinin Trinity Collegeen. Saatuaan stipendin hän siirtyi 20-vuotiaana Oxfordin yliopiston Magdalen Collegeen. Vuonna 1878 Wilde sai aikaisempien palkintojensa ja tunnustustensa lisäksi myös arvostetun Newdigate-palkinnon runostaan Ravenna. Seuraavana vuonna Wilde valmistui Oxfordista vuosikurssinsa parhain arvosanoin.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opintojen päätyttyä Wilde muutti Lontooseen, jossa hän niitti mainetta niin esteetikkona kuin kirjallisuuskriitikkonakin. Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi omakustanteena vuonna 1881. Saman vuoden lopulla Wilde lähti vajaaksi vuodeksi Yhdysvaltoihin luennoimaan. Wilden tuotteliain kausi osui vuosille 1890–1895, jolloin hän julkaisi muun muassa kaksi lastenkirjaa ja romaanin Dorian Grayn muotokuva. Kyseinen romaani herätti väitetyn moraalittomuutensa vuoksi paljon keskustelua ja arvostelua. Myös avoimesti homoeroottinen romaani Teleny (1893) on usein pantu Wilden nimiin.

Uransa aikana Wilde kirjoitti muun muassa näytelmiä sekä platonilaisia dialogeja. Dialogeista esimerkkinä Valehtelun rappio, joka ruotii ironisesti realismin taiteeseen tuomaa valehtelun rappeutumista.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lord Alfred Douglas ja Oscar Wilde ennen oikeudenkäyntiä vuonna 1894.

Wilde avioitui 29. toukokuuta 1884 lukeneen ja kielitaitoisen Constance Lloydin kanssa. Esikoispoika Cyril syntyi vuonna 1885 ja toinen, Vyvyan, seuraavana vuonna. Elättääkseen perheensä Wilde työskenteli jonkin aikaa Woman's World Magazinen leivissä.

Alamäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilden rakastaja oli lordi Alfred Douglas, joka tunnetaan myös Bosiena. Suhteesta Douglasiin syntyi suuri kohu, ja sitä seurasi Wilden kunnianloukkauskanne Douglasin isää lordi Queensberrya vastaan. Oikeusjuttu kääntyi kuitenkin Wildea vastaan, ja hänet tuomittiin ”törkeästä siveettömyydestä” kahden vuoden vankeuteen,[3] kun todistamaan astuivat muun muassa miesprostituoidut, joiden palveluksia Wilde oli käyttänyt. Wilden vaimo Constance Wilde muutti pidätyksen jälkeen poikiensa kanssa Sveitsiin, ja he ottivat käyttöönsä nimen Holland. Wilden suosio romahti, ja vankeustuomion kärsittyään hän muutti huonokuntoisena ja varattomana ystäviensä avustuksella Ranskaan. Siellä hän otti käyttöön nimen Sebastian Melmoth. Oscar Wilden elämä päättyi Pariisissa vuonna 1900 aivokalvontulehdukseen unohdettuna ja hyljeksittynä.

Wilden persoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilde oli keikari, joka nautti herättämästään huomiosta. Hän arvosteli koko elämänsä ajan viktoriaanisen Englannin ahdasmielisyyttä ja parjasi miehekkäinä pidettyjä urheilulajeja. 1870-luvulla Oxfordin yliopistossa opiskellessaan hän kasvatti tukkansa pitkäksi ja alkoi koristella huoneensa liljoilla, auringon­kukilla ja riikin­kukon höyhenillä.

Wilde oli vapaamuurari vuodesta 1875.[4][5]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilde tunnetaan paradokseistaan, jotka ovat moneen kertaan toisteltuja ja sitaattisanakirjojen perustavaraa. Hän oli aikanaan Englannin menestyksekkäin näytelmäkirjailija, ja hänen näytelmiään esitetään edelleen ympäri maailmaa. Wilden tuotantoa on myös siirretty valkokankaalle useilla eri kielillä.[6]

Oscar Wilden elämästä on tehty elokuvat Oscar Wilde (1960)[7] ja Wilde (1997). Jälkimmäisessä päähenkilöä esittää Stephen Fry.[8]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia on valikoima Wilden lehtiartikkeleita, mietelmäsarjoja, pienoisesseitä, kirjallisuusarvosteluja ja esitelmiä vuosilta 1882–1897. Wilde kirjoittaa muun muassa muodista, käsityöläisyydestä, Amerikasta, ruuanlaitosta ja avioliitosta. Kokoelmassa Naamioiden totuus ja muita esseitä on Wilden estetiikkaa käsittelevät esseitä.

Wilden sadut on julkaistu vuonna 2007 Jaana Kaparin suomentamana kokoelmana Onnellinen prinssi ja muita tarinoita (Teos).

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar Wilde noin vuonna 1882.

Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ravenna (1878)
  • Poems (1881)
  • The Sphinx (1894)
  • The Ballad of Reading Gaol (1898, suom. ”Balladi Readingin vankilasta”)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vera; or, The Nihilists (1880)
  • The Duchess of Padua (1883)
  • Salomé (1893, ensiesitys Pariisissa 1896)
  • Lady Windermere's Fan (1892, ”Lady Windermeren viuhka”)
  • A Woman of No Importance (1893, ”Vähäpätöinen nainen”)
  • An Ideal Husband (1895, ”Ihanneaviomies”)
  • The Importance of Being Earnest (1895, suomeksi muun muassa Sulhaseni Ernest, Tärkeintä on olla Uno)
  • La Sainte Courtisane ja A Florentine Tragedy (katkelmia, 1908)

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Canterville Ghost (1887, suom. Cantervillen kummitus)
  • The Happy Prince and Other Stories (1888, suom. Onnellinen prinssi ja muita tarinoita)
  • The Decay Of Lying (1889, suom. Valehtelun rappio)
  • Lord Arthur Savile's Crime and Other Stories (1891)
  • Intentions (1891, kokoelma dialogeja ja esseita)
  • The Picture of Dorian Gray (1891, suom. Dorian Grayn muotokuva)
  • A House of Pomegranates (1891, suom. Onnellinen prinssi ja muita tarinoita)
  • The Soul of Man under Socialism (1891, suom. Ihmissielu sosialismissa)
  • Phrases and Philosophies for the Use of the Young (1894)
  • De Profundis (1905, suom.)
  • The Rise of Historical Criticism (1905, 1908)
  • The Letters of Oscar Wilde (1960, uusi laitos 2000)
  • Teleny or The Reverse of the Medal (Pariisi 1893, teos, jota on väitetty Wilden kirjoittamaksi, suom. Teleny)

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitetty Oscar Wilden kirjoittamaksi
Julkaisemattomia librettoja, kuunnelmia ja näytelmiä
  • Salome – libretto:
    • suom. Jussi Törnwall. Savonlinnan oopperajuhlat, 1994
    • suom. Leena Vallisaari. Suomen kansallisooppera, 1995
  • Uskollinen ystävä, kuunnelma, Oscar Wilden samannimisestä kertomuksesta Yleisradiolle dramatisoinut Antti Einari Halonen, suom. Eeva-Liisa Manner, Yleisradio, 1983
  • Näytelmästä The Importance of Being Earnest on useita julkaisemattomia suomennoksia, joita on esitetty teattereissa ainakin nimillä Sulhaseni Earnest, Terkeintä on olla Uno (suom. Kersti Juva), Tärkeintä on olla aito, Miksi naiset aina rakastuvat Ernestiin (suom. Sam Hardwick).Sankarikeikarit (Pentti Pesä)
  • Merkityksetön nainen (A Woman of no Importance, 1893), suom. Kersti Juva, Yleisradio, 1995 (julkaisematon)
  • Lady Windermeren viuhka (Lady Windermere's Fan, 1892), suom. Kersti Juva, Yleisradio, 1995 (julkaisematon)
  • Ihanneaviomies (Ideal Husband, 1895), suom. Kersti Juva, Vaasan kaupunginteatteri, 1997 (julkaisematon)
Mukaelmia
  • Cantervillen kummitus: Oscar Wilden teoksen mukaan, teksti: Meri Starck. Mestarikustannus, 1982 ISBN 951-9189-55-6
  • Böö!: maailman parhaita kummitustarinoita mm. Oscar Wilde: "Cantervillen kummitus". Ruotsin kielestä suomentanut Taija Kuula. Helsinki Media, 1999, 3. p. 2002. ISBN 951-32-0845-1
  • Gaspar jättiläinen, Allison Reed, Oscar Wilden tarinaa mukaillen kert. Kurt Baumann, suom. Anja Ylönen. Lasten keskus, 1983 ISBN 951-626-424-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellmann, Richard: Oscar Wilde (s. 23–24, 484, 591). Lontoo: Hamish Hamilton 1987.
  2. Allan Morrow: Nothern Ireland Visitor Guide. Belfast: Nothern Ireland Tourist Board, 2008. ISBN 978-1-86193-210-3.
  3. Oscar Wilde Biography, Who2.com
  4. Web Archive
  5. Kilta
  6. Ranker Scripts and screenplays by Oscar Wilde
  7. imdb.com Oscar Wilde
  8. imdb.com Wilde

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Oscar Wilde -sitaatteja.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oscar Wilde.