Leopold I (Belgia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leopold I
Saksen-Koburg Leopold-2a.jpeg
Belgialaisten kuningas
21. heinäkuuta, 1831 -10. joulukuuta, 1865
Seuraaja Leopold II
Tiedot
Syntynyt 16. joulukuuta, 1790
Coburg
Kuollut 10. joulukuuta 1865 (74 vuotta)
Laeken, Belgia
Puoliso Walesin prinsessa Charlotte
Louise d'Orleans
Uskonto luterilainen

Leopold I (s. 16. joulukuuta 1790 Coburg, Baijeri10. joulukuuta 1865 Laeken, Belgia) oli ensimmäinen belgialaisten kuningas, kuitenkin kansanomaisesti häntä sanotaan Belgian kuninkaaksi, 18311865.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgian hallitsijat
Saxe-Coburg-Gotha-suku
State Coat of Arms of Belgium.svg

Leopold I
Lapset
   Louis-Philippe
   Leopold
   Philippe
   Charlotte
Leopold II
Lapset
   Louise-Marie
   Leopold
   Stéphanie
   Clémentine
Albert I
Lapset
   Leopold
   Flanderin Kaarle
   Marie-José
Leopold III
Lapset
   Joséphine-Charlotte
   Baudouin
   Albert
   Alexander
   Maria-Esmeralda
Baudouin I
Albert II
Lapset
   Philippe
   Astrid
   Laurent
Philippe
Lapset
   Elisabeth
   Gabriel
   Emmanuel
   Eléonore

Léopold von Sachsen-Coburg und Gotha, syntyessään Léopold von Sachsen-Coburg und Saalfelt, oli hallitsevan herttuan Frans I Sachsen-Coburg-Saalfeldin ja hänen toisen puolisonsa kreivitär Augusta Reuss von Ebersdorfin nuorin poika.

Hänet valittiin Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi 4. kesäkuuta 1831 ja vannoi hallitsijanvalansa käsi perustuslailla 21. heinäkuuta 1831.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori Leopold sai jo viisivuotiaana keisarillisen Venäjän Izmailovskin rykmentin everstin arvon. 12-vuotiaana hänestä tuli kenraali.

Belgialaisten kuningas Leopold I.

Nuorena prinssinä ja kenraalina hän vietti vuonna 1806 hetken aikaa Napoleon Bonaparten hovissa, sen jälkeen kun tämä oli joukkoineen valloittanut Sachsen-Coburg-Saalfeltin herttuakunnan. Hän kuitenkin kieltäytyi ranskalaisten keisarin tarjoamasta adjutantin arvosta ja matkusti Venäjälle Aleksanteri I luokse. Siellä hän osallistui everstin arvoisena venäläisessä ratsuväkirykmentissä vuonna 1814 Lützenin, Bautzenin ja Leipzigin taisteluihin Bonaparten joukkoja vastaan. Näiden taistelujen seurauksena hänelle suotiin marsalkan arvo.

Perheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorella prinssillä ja marsalkalla oli suuret mahdollisuudet. Kun Eurooppaan saatiin rauha, 2. toukokuuta 1816 Leopold avioitui Ison-Britannian Charlotten kanssa. Charlotte oli Yhdistyneen Kuningaskunnan sijaishallitsijan ja tulevan kuninkaan Yrjö IV:n ainoa legitiimi lapsi ja siten myös tuleva hallitsija. Charlotte kuitenkin menehtyi synnytykseen jälkeen 6. marraskuuta 1817.

Tämän lyhyen avioliiton jälkeen herttua Leopold keskittyi auttamaan sukulaisiaan nousemaan niin Portugalin kuin Yhdistyneen Kuningaskunnankin valtaistuimille. Lisäksi hän oli sisarensa Viktoria von Saxe-Coburg und Saalfeldin, joka oli Yrjö IV nuoremman veljen Kentin herttuan puoliso, tyttären Viktorian, tulevan Ison-Britannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningattaren, neuvonantajana.

Leopoldin leskeys kuitenkin päättyi 2. kesäkuuta 1829 kun hän avioitui, joidenkin mielestä ei-laillisesti, näyttelijätär Caroline Auerin kanssa. Carolinesta tehtiin Montgomeryn kreivitär ja hän oli Leopoldin avustajan Christian von Stocmarin serkku. Avioliitto päättyi 1831.

Léopold I.

Kolmannen avioliittonsa Leopold solmi belgialaisten kuninkaana 9. elokuuta 1832. Puoliso oli ranskalaisten kuninkaan Ludvig-Filipin tytär Louise d'Orleans. Avioliitosta syntyi neljä lasta:

Kuningas Leopoldilla oli myös kaksi avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, joiden äiti oli Arcadia Claret, Eppinghoven paronitar:

  • George, Eppinghoven paroni (1849–1904) ja
  • Arthur, Eppinghoven paroni (1852–1940).

Valinta kuninkaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1830 kreikkalaiset tarjosivat Leopoldille Kreikan kruunua, mutta tämä kieltäytyi siitä. Sen jälkeen kun belgialaiset varmistivat itsenäistymisensä Alankomaista 4. lokakuuta 1830, Belgian kansalliskokous, lukuisten muiden varteenotettavien kandidaattien jälkeen, pyysi Leopoldia perustettavan kuningaskunnan hallitsijaksi. Tämä hyväksyi pyynnön ja hänestä tuli belgialaisten kuningas 26. kesäkuuta 1831. Hän vannoi uskollisuutta uuden valtion perustuslaille Brysselin kuninkaallisessa palatsissa 21. heinäkuuta 1831. Tämä päivä on sen jälkeen ollut belgialaisten yleinen vapaapäivä.

Noin kaksi viikkoa tämän tapahtuman jälkeen 2. elokuuta 1831 Alankomaat aloitti sodan Belgiaa vastaan ja sen sotilaat hyökkäsivät Belgiaan. Leopold, kokeneena sotilaana, puolusti henkilökohtaisesti Brysseliin johtavaa tietä. Vihollisuudet jatkuivat aina vuoteen 1839 saakka ja rauhansopimuksen allekirjoitus sinetöi lopullisesti Belgian itsenäisyyden.

Valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leopoldin valtakausi on Belgialle, eritoten sen ranskankieliselle eteläosalle Vallonialle voimakkaan teollistumisen aikakautta. Voimakkaasti Isoon-Britanniaan suuntautuneena hän myötävaikutti uusien teollisten keksintöjen tuloa maahansa. Ensimmäinen mannereurooppalainen rautatieyhteys avattiinkin 5. toukokuuta 1835 Brysselin ja Mechelenin välille. Näin kuningas toteutti erään haaveistaan.

Ulkopolitiikassa Leopold pyrki käyttämään hyväkseen kaikkia mahdollisia ulkopuolisia suhteitaan suojellessaan uutta ja herkkää kuningaskuntaansa. Näin eritoten Ranskan ja Preussin tavoitteiden suhteen hän oli tiukkana. Erityisesti tämä tuli esiin Napoleon III:n hallituskautena ja haluna liittää Belgia osaksi Ranskaa.

Vuonna 1849 Leopold toimi sisarentyttärensä, kuningatar Viktorian ja vanhimman veljensä Saxe-Coburg und Gothan herttuan Ernest I:n pojan, prinssi Albertin avioliiton välittäjänä.

Suurin poliittinen tappio Leopoldille oli, kun hän ei vuonna 1842 onnistunut saamaan aikaan lapsityövoiman kieltoa tehtaissa ja kaivoksissa.

Vaikka yli Euroopan pyyhkäisi vallankumouksien aalto ja Leopoldin appi, Ranskan kuningas Ludvig-Filip joutui luopumaan vallasta, niin Leopoldin Belgia pysyi puolueettomana ja eritoten juuri hallitsijansa toimenpiteiden ansiosta.

Kuningas Leopold I:n kuoli Laekenin linnassa 19. joulukuuta 1865. Hänet on haudattu Laekenin linnankirkon kuninkaalliseen hautakryptaan, kuten kaikki muutkin Belgian kuninkaat.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leopold I.
 State Coat of Arms of Belgium.svg Edeltäjä:
(ei kukaan)
Belgialaisten kuningas
18311865
Seuraaja:
Leopold II