Laeken

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laekenin kuninkaallinen palatsi

Laeken (holl. Laken) on vanha kunta Belgian pääkaupungin Brysselin pohjoispuolella ja siten osa Brysselin pääkaupunkialuetta. Alue liitettiin Brysselin kaupunkiin vuonna 1921. Euroopan unionin huippukokous pidettiin Laekenin linnassa joulukuussa 2001, ja siellä annetussa EU:n Laekenin julistuksessa esitettiin joitain vaatimuksia Unionin kehittämiselle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilainen torni Laekenin kuninkaallisen linnan puistossa
Laekenin kasvihuoneet

Kaupunginosa (kunta) on pääsääntöisesti tunnettu kuninkaallisista rakennuksistaan, joista tunnetuin on eittämättä Laekenin linna tai siitä harvemmin käytetty nimitys Schoonenbergin linna. Palatsi rakennettiin vuonna 1787 ja se toimi alueen kenraalikuvernöörin Albert Kasimir August Ignaz Pius Franz Xaver zu Sachsen, Herzog von Teschen ja hänen vaimonsa Marie Christine von Habsbourg-Lorrainen residenssinä. Siellä Napoléon allekirjoitti sodanjulistuksen Venäjälle vuonna 1812. Linna oli myös Brabantin herttuoiden residenssinä.

Tämän jälkeen linna toimi Belgian kuninkaallisen perheen asuinlinnana. Sen suunnitteli englantilaisen tyyli mukaisesti J. I. Montoyer. Linnan tuhosi suuri tulipalo vuonna 1890, mutta se jälleenrakennettiin Alphonse Baltatin toimesta. Vuonna 1902 ranskalainen arkkitehti Charles Girault antoi linnalle sen nykyisen ulkonäön.

Linna tuli kuningasperheen asunlinnaksi heti Leopold I:n tultua belgialaisten kuninkaaksi. Leopold II rakennutti Laekenin tunnetut kasvihuoneet, jotka ovat avoinna yleisölle vain muutamana päivänä vuodessa. Kasvihuoneet suunnitteli arkkitehti Alphonse Balat, joka teki yhteistyötä Victor Hortan kanssa.

Linna-alueen pohjoispuolella sijaitsee uussigoottilaista tyyliä edustava Notre-Damen kirkko, jonka Leopold I rakennutti vaimolleen kuningatar Louise-Marielle. Kirkon arkkitehtina oli Joseph Poelaert, joka suunnitteli myös kuuluisan Brysselin oikeustalon. Kirkon perustassa on krypta, johon Belgian kuninkaallisen perheen jäsenet on haudattu. Kirkon takana on myös hautausmaa, johon on haudattu runsaasti varakkaita ja kuuluisia henkilöitä, ja tämän tähden sitä kutsutaankin usein ”Belgian Père Lachaiseksi”. Sinne sijoitettiin myös alkuperäinen August Rodinin patsas ”Ajattelija”, joka koristi Fernand Khnopffin ja Maria Malibranin hautaa, mutta antiikkikauppias ja keräilijä osti tuon vuonna 1927 valmistetun patsaan, jotta voisi sijoittaa sen koristamaan omaa hautaansa.

Linnan alueen pohjoisosaan on rakennettu kiinalainen paviljonki sekä japanilainen torni. Leopold II tilasi ja teetti kiinalaisen paviljongin. Sen hallit ovat Ludvig XIV:n ja Ludvig XVI:n tyyliset. Ne ovat koristellut kiinalaisin maalausaihein sekä kiinalaisin ja hopeisin esinein. Japanilainen torni on pagoda, ja se oli alun perin pystytetty Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Kuningas Leopold II osti sen Brysseliin. Siellä on esillä vanhoja sotilasasusteita, aseita sekä kypäriä.

Linna kotina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnassa asui koko hallitusaikansa eli vuosina 19511993 kuningas Baoudouin I. Hänen leskensä kuningatar Fabiola asui myös tämän jälkeen linnassa aina vuoteen 1998 saakka, kunnes hän muutti Stuyvenbergin linnaan. Nykyisin kruununperillinen, Brabantin herttua Filip (belgialaisten kuningas Philippe v. 2013 alkaen) asuu puolisonsa Mathilden ja perheensä kanssa linnan ensimmäisessä kerroksessa olevaa yksityisasuntoa.

Maailmannäyttely 1958[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen kunnan alueella sijaitsee myös Heyselin tasanko, jossa pidettiin maailmannäyttely vuonna 1958. Näyttelyalue käsittää kuningas Baudouinin stadionin, Atomiumin, Brysselin messukeskuksen (Parc des Expositions de Bruxelles) sekä Bruparkin, jossa sijaitsevat myös Pienois-Eurooppa, Kinépolis, Kylä ja Océade. Alueella sijaitsee myös Brysselin satama, jossa on Constantin Meunierin tekemä Työn monumentti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]