Robert II (Ranska)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskan monarkia
Kapeting-dynastia
(suorat kapetingit)
France Ancient.svg

Hugo Capet
Lapset
   Robert II Hurskas
Robert II Hurskas
Lapset
   Henrik I
   Robert I, Burgundin
   herttua
Henrik I
Lapset
   Filip I
   Hugo Magnus,
   Vermandoisin kreivi
Filip I
Lapset
   Ludvig VI
Ludvig VI Paksu
Lapset
   Ludvig VII
   Robert I, Dreux'n kreivi
Ludvig VII Nuori
Lapset
   Marie, Champagnen
   kreivitär
   Alix de France
   Marguerite de France
   Adèle, Vexin kreivitär
   Filip II
   (Filip Augustus)
   Agnes de France
Filip II Augustus
Lapset
   Ludvig VIII
Ludvig VIII Leijona
Lapset
   Ludvig IX Pyhä
   Robert I, Artoisin kreivi
   Alphonse, Toulousen ja
   Poitoun kreivi
   Pyhä Ranskan Isabel
   Anjoun ja Sisilian Kaarle I
Ludvig IX Pyhä
Lapset
   Filip III Rohkea
   Robert, Clermontin kreivi
   Ranskan Agnes
Filip III Rohkea
Lapset
   Filip IV Kaunis
   Kaarle, Valoisin kreivi
   Louis, Evreuxin kreivi
   Marguerite de France,
   Englannin kuningatar
Filip IV Kaunis
Lapset
   Ludvig X Itsepäinen
   Filip V Pitkä
   Isabella de France
   Englannin kuningatar
   Kaarle IV Kaunis
Ludvig X Itsepäinen
Lapset
   Johanna II
   Navarran kuningatar
   Juhana I Postuumi
Juhana I Postuumi
Filip Pitkä V
Kaarle IV Kaunis

Robert II Hurskas (27. maaliskuuta 972 Orléans20. heinäkuuta 1031 Melun) oli frankkien kuningas 996–1031 ja kapetingien dynastian toinen hallitsija.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert II:n sinetti.

Robert II oli kapetinkien dynastian perustajan ja frankkien kuninkaan Hugo Capet'n ainoa poika ja siten dynastian toinen kuningas. Robertin isä kruunautti hänet valtakunnan ylhäisten suostumuksella jo elinaikanaan, melko pian oman kruunaamisensa jälkeen, 25. joulukuuta 987 kuninkaaksi, ja takasi näin vaalikuninkuuden vallitessa dynastisen jatkuvuuden. Hänen äitinsä oli Akvitanian Adelaide (952–1004).

Robert sai ajankohtaan nähden hyvin perusteellisen koulutuksen. Hän opiskeli ns. Reimsin koulussa arkkipiispa-herttuan sihteerin ja isänsä hyvän ystävän Gerbertin johdolla. Koulutuksensa kautta hän oli erittäin kiinnostunut muun muassa teologiasta, mistä johdettiin hänen lisänimensä ”Hurskas”. Robert oli oman aikansa intellektuelleja, mikä oli harvinaista kirkonmiesten piirin ulkopuolella. On oletettu, että kuninkaana Robert olisi itse kirjoittanut joitakin tekstejä kuten myös kirkkolauluja. Jos oli Robertin arkielämä usein ristiriidassa hänen Hurskas-lisänimensä kanssa, niin sama ristiriita oli myös toisen lisänimen ”Pasifisti” kanssa, sillä Robert oli taitava ja tehokas sotilas.

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Hurskaan pitkästä, lähes neljä vuosikymmentä kestäneestä hallituskaudesta, ovat historian lehdille jääneet eritoten hänen avioliittonsa ja niissä sekoileminen. Robert II solmi kolme avioliittoa, joista ensimmäinen oli poliittinen järkiavioliitto isän tahdosta, toinen oli hullaantumiseen asti intohimoa täynnä ollut avioliitto, joka mitätöitiin ja kolmas oli järkiavioliitto perillisten saamiseksi valtaistuimen tarpeisiin. Robert II avioliitot olivat:

  1. Noin vuonna 989 Susanna (Rosala), Italian prinsessa (n. 945– 26. tammikuuta 1003. Rosala oli Flanderin kreivin Arnulf II:n leski ja siis lähes 30 vuotta miestään vanhempi. Tämä Hugo-isän järjestämä avioliitto päättyi avioeroon vain vuosi sen solmimisen jälkeen.
  2. Noin vuonna 996 oli vuorossa Bertha, Burgundin prinsessa (952–1035). Bertha oli Blois'n kreivin Theobald II:n leski ja lisäksi Robertin läheinen sukulainen. Berthalla oli viisi lasta edellisistä avioliitoistaan. Paavi Gregorius V ei halunnut avioliiton täytäntöönpanoa ja niin hän julisti Robertin pannaan. Kuitenkin pitkien neuvottelujen jälkeen uusi paavi Sylvester II mitätöi avioliiton.
  3. Vuonna 1001 Arlesin Constance (973–2. heinäkuuta 1034. Hän oli Arlesin kreivin Guillaumen tytär. Hän oli jännittävä nainen, joka teki miehensä elämän tuskaisaksi, mutta kuitenkin hänestä tuli Robertin lasten äiti. Vuonna 1010 Robert halusi erota hankalasta puolisostaan ja avioitua uudelleen Berthan kanssa, mutta paavi ei suostunut tähän järjestelyyn.

Robertin ja Constancen yhteiset lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Advisa, Auxerren kreivitär, (n. 1003– jälkeen 1063), naimisissa Neversin kreivin Renaud I:n kanssa
  • Hugh Magnus, kuninkaaksi voideltu vanhin poika (1007–17. syyskuuta 1025), josta varhaisen kuolemansa vuoksi ei tullut itsenäistä hallitsijaa
  • Henrik I (4. toukokuuta 10084. elokuuta 1060)
  • Adela, Contenancen kreivitär (1009–5. kesäkuuta 1063), naimisissa 1)Normandian herttuan Rikhard III:n kanssa ja 2) Flanderin kreivin Baldwin V:n kanssa
  • Robert I, Burgundin herttua (1011–21. maaliskuuta1076)
  • Eudes (1013–1056)
  • Constance (1014–tuntematon), naimisissa Manasses de Dammartin kanssa.

Robert II:n jälkeläiset eivät hallinneet vain Ranskassa, vaan myös Englannissa, jossa hänen lapsenlapsensa Flanderin Mathilda oli Vilhelm Valloittajan kuningattarena, Portugalissa sekä Kastilian ja Leónin kuningaskunnassa.

Hallitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robertin perimä kuningaskunta ei ollut alueellisesti kovin suuri. Hän pyrkikin päättäväisesti laajentamaan kruunulle ja siten suoraan hallitsijalle kuuluvaa aluetta ottamalla kaikki lääninherratta jääneet alueet kuninkaan haltuun. Usein tämä kuitenkin oli tavalla tai toisella sodan seurausta ja sen, että tapaoikeuden mukaan katsottiin, ettei nainen voinut periä feodaalivelvoitteista maata. Tietenkin monet poikkeukset vahvistivat tämän säännön, varsinkin jos naisen kautta tulleen edun saajana oli hallitsija itse.

Pitkäksi muodostui Robertin taistelu Burgundin herttuakunnasta. Vuonna 1003 hän aloitti hyökkäyksen herttuakunnan alistamiseksi hallintaansa, mutta vasta 1016 hänet lopullisesti tunnustettiin myös Burgundin herttuaksi. Vasta silloin hänelle oli tullut mahdolliseksi saada kirkon täysi tuki tavoitteilleen. Robert myös kohotti Dijonin herttuakunnan pääkaupungiksi.


Hurskas Robert sai hallitusaikanaan muutamia harvoja ystäviä, mutta paljon vihollisia, jopa hänen omasta pojastaan Hugosta tuli tällainen. Robert voitelutti Hugon kanssakuninkaakseen vuonna 1017, mutta tämä ei tyydyttänyt kunnianhimoista nuorta miestä, sillä hän olisi halunnut omia läänityksiä. Hugo Suuri kapinoikin äitinsä tukemana isäänsä vastaan ja hän kuoli äkisti vuonna 1025 kapinoidessaan ja taistellessaan tällaisessa isänsä vastaisessa taistelussa. Myös henkiin jääneet pojat Henrik ja Robert kääntyivät isäänsä vastaan ja käynnissä oli sisällissota vallasta ja alueiden omistuksesta. Kuningas Robertin armeija kärsi tappion ja hän itse vetäytyi Beaugency'n lähelle Pariisia. Robert kuoli keskellä poikiaan vastaan käymäänsä sotaa Melunissa 20. heinäkuuta 1031. Hänet on haudattu Saint-Denisin katedraaliin kolmannen vaimonsa kanssa.

Robertin hallitusaikana vuonna 1022 ilmenivät ensimmäiset vakavat harhaoppiset ajatukset katolisen kirkon sisällä. Vuonna 1024 tuomittiin ensimmäiset harhaoppiset roviolle Orléansissa. Papisto oli vastustanut tuomiota, mutta kuningas oli innolla sen kannalla ja niin hän olikin puolisonsa kanssa katselemassa ensimmäistä harhaoppisuuden tähden syytetyn polttamista roviolla.

Robert II Hurskaan pannaanjulistus. Jean-Paul Laurensin orientalistinen maalaus 1800-luvulta (Orsayn museo Pariisi).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoire, 1997-
  • Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989-
  • Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sekä Mémoires de Commines. 1996.
  • Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert II (Ranska).
Ranskanvanhavaakuna.gif
Edeltäjä:
Hugo Capet
Ranskan kuningas
 
Seuraaja:
Henrik I