Henrik I (Ranska)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskan monarkia
Kapeting-dynastia
(suorat kapetingit)
France Ancient.svg

Hugo Capet
Lapset
   Robert II Hurskas
Robert II Hurskas
Lapset
   Henrik I
   Robert I, Burgundin
   herttua
Henrik I
Lapset
   Filip I
   Hugo Magnus,
   Vermandoisin kreivi
Filip I
Lapset
   Ludvig VI
Ludvig VI Paksu
Lapset
   Ludvig VII
   Robert I, Dreux'n kreivi
Ludvig VII Nuori
Lapset
   Marie, Champagnen
   kreivitär
   Alix de France
   Marguerite de France
   Adèle, Vexin kreivitär
   Filip II
   (Filip Augustus)
   Agnes de France
Filip II Augustus
Lapset
   Ludvig VIII
Ludvig VIII Leijona
Lapset
   Ludvig IX Pyhä
   Robert I, Artoisin kreivi
   Alphonse, Toulousen ja
   Poitoun kreivi
   Pyhä Ranskan Isabel
   Anjoun ja Sisilian Kaarle I
Ludvig IX Pyhä
Lapset
   Filip III Rohkea
   Robert, Clermontin kreivi
   Ranskan Agnes
Filip III Rohkea
Lapset
   Filip IV Kaunis
   Kaarle, Valoisin kreivi
   Louis, Evreuxin kreivi
   Marguerite de France,
   Englannin kuningatar
Filip IV Kaunis
Lapset
   Ludvig X Itsepäinen
   Filip V Pitkä
   Isabella de France
   Englannin kuningatar
   Kaarle IV Kaunis
Ludvig X Itsepäinen
Lapset
   Johanna II
   Navarran kuningatar
   Juhana I Postuumi
Juhana I Postuumi
Filip Pitkä V
Kaarle IV Kaunis

Henrik I (ransk. Henri) (4. toukokuuta 1008 Reims4. elokuuta 1060 Vitry-aux-Loges) oli frankkien kuningas, kolmas suoraan Kapetinkien sukuun kuuluva, vuodesta 1031 vuoteen 1060.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik I (taiteilijan näkemys)

Henrik oli frankkien kuninkaan Robert II Hurskaan ja hänen kolmannen puolisonsa Constance Arlesilaisen toinen poika. Hänen vanhempi veljensä Hugo Magnus kuoli kapinoidessaan isäänsä vastaan vuonna 1025. Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaan Hugo oli voideltu kuninkaaksi isänsä vielä eläessä vuonna 1017. Myös Henrik I kruunattiin kuninkaaksi Robert II:n vielä eläessä vuonna 1027 ja hän ryhtyi hallitsemaan isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1031.

Kuninkuuden saaminen ei kuitenkaan ollut Henrikille itsestään selvä ja helppo tapahtuma, vaan hänen äitinsä ja valtakunnan korkeimmat vasalliylimykset, eritoten Flanderin ja Champagnen kreivit, kannattivat nuorimman veljen Robertin valintaa uudeksi kuninkaaksi. Henrik I sai kuitenkin omalle kuninkuudelleen tukea roomalais-saksalaiselta keisarilta Conrad II:lta ja eritoten Normandian herttualta Robert Loistavalta. Kuitenkin saadakseen aikaan rauhan oli Henrikin luovutettava nuoremmalle veljelleen Burgundin herttuakunta kuninkaallisena läänityksenä.

Henrikin tukija Normandian herttua Robert kuoli vuonna 1035 palattuaan ristiretkeltä ja hänen poikansa Vilhelm, tuleva Valloittaja, oli vasta kahdeksanvuotias. Ranskan kuninkaasta tuli pojan holhooja. Henrik antoikin Vilhelmille tukensa tämän taistellessa Normandian ylimystöä vastaan. Vuonna 1047 Vilhelm pyysi lääninherransa Henrikin apua kapinoivien lääninherrojensa nujertamiseksi, tässä yhteydessä hän myös vannoi uskollisuudenvalansa kuninkaalle. Kuitenkin Henrikin ja Vilhelmin ystävyys katkesi ja Vilhelm voitti lääninherransa ja entisen holhoojansa Mortemerin taistelussa, jonka avulla kuningas oli aikonut valloittaa Normandian, vuonna 1054 ja toisen kerran Varavillen taistelussa vuonna 1058.

Vuonna 1045 päättyi kaksi vuotta maassa vallinnut nälänhätä ja vaikea epidemia, jonka syynä oli homesienten vahingoittama vilja. Nälkään ja epidemiaan kuoli melkoinen määrä tavallisia valtakunnan asukkaita. Nälkävuodet palasivat uudelleen koettelemaan Ranskaa vuonna 1057.

Avioliitot ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isänsä tavoin Henrik I oli avioliitoissaan moninainen, vaikka ei yhtä skandaalinomaisesti.

  1. Vuonna 1034 Mathilde Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Conrad II tytär. Avioliittoa ei ollut vielä ehditty virallisesti solmia kun morsian äkillisesti kuoli.
  2. Matilda, Friisin maakreivi Luitdolfin tytär, joka puolestaan kuoli vuonna 1044.
  3. 19. toukokuuta 1051 Kiovan Anna, joka oli Kiovan suuriruhtinaan Jaroslavin tytär. Avioliitosta syntyi neljä lasta:

Hallitsija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelevan ja sotivan kuninkaan, Henrik I:sen hallituskausi oli pitkä ja veristen taistelujen sävyttämä. Hän menetti taisteluissa kruunun omaisuudesta Burgundin herttuakunnan ja sai tilalle Sensin alueen, joka on vähäinen pinta-alaltaan, vaikka historiallisesti hyvinkin merkittävä. Tänä vaikeana Henrik I:sen hallinnon aikana valtakunnan piispat julistavat Jumalan rauhan, jonka tarkoituksena on aikaansaada rauhantila valtakuntaan ja jälleenrakennus käyntiin.

Henrik I oli edeltäjiensä tavoin melko heikko hallitsija. Tämä johtui eritoten ajankohdan olosuhteista ja perinteestä, jonka mukaan Ranskan kuningas oli yksi vertaistensa joukossa, ja hänen tuli tulla toimeen omien maa-alueidensa tuotolla. Usein suurimmat vasallit, etenkin ns. maalliset päärit, olivat poliittisesti, taloudellisesti, alueellisesti ja sotilaallisesti vahvempia kuin heidän ns. lääninherransa, Ranskan kuningas. Myös Henrik I:llä oli vaikeutensa juuri keskeisten vasalliensa hallitsemisessa. Voidaankin todeta, että hiljattain syntynyt kapetinkien valtakunta oli kolmen kuninkaan hallitsemisen aikana heikentynyt huomattavasti siitä mitä se oli dynastian aloittaessa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leblanc-Ginet, Henri; Histoire des Rois de France. Éditions Moréna et Actualités de l'Histoire, 1997-
  • Les Rois de France. Judocus. Pariisi 1989-
  • Kirchhoff, Elisabeth; Rois et Reines de France. Sekä Mémoires de Commines. 1996.
  • Wenzler, Claude; Généalogie des Rois de France. Èditions Ouest-France. 1994.
Ranskanvanhavaakuna.gif
Edeltäjä:
Robert II Hurskas
Ranskan kuningas
 
Seuraaja:
Filip I