Manneken Pis
| Manneken Pis | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Manneken Pis |
| Tekijä | Jérôme Duquesnoy |
| Valmistumisvuosi | |
| Taiteenlaji | fountain statue (käännä suomeksi) |
| Teostyyppi | Nähtävyys ja veistos |
| Materiaali | Pronssi |
| Korkeus | 55,5 cm ja 61 cm |
| Kokoelma | Bryssel |
| Sijainti | Pentagon (käännä suomeksi), Belgia |
| Koordinaatit | 50°50′42″N 4°21′00″E / 50.8449844°N 4.349988°E |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Manneken Pis, Brysselin murteella Menneke Pis ja joskus myös Petit Julien, on Brysselin kaupungin vanhassa keskustassa sijaitseva pronssipatsas. Patsas on korkeudeltaan 60 senttimetriä, ja sen kerrotaan olevan brysseliläinen henkisen vapauden symboli. Kyseessä on alun perin vedennoutopisteeksi tarkoitettu kaivo, jossa pieni poika on pissalla. Alueella puhutulla hollannin kielellä ja Brysselin murteella nimi tarkoittaa "pissaavaa poikaa".
Liikkeellä on ainakin kaksi tarinaa pikkupoikapatsaan synnystä. Toisen mukaan pieni poika olisi patsaan tavoin sammuttanut pommin sytytyslangan, kun vihollinen oli halunnut sytyttää kaupungin tuleen.[1] Toisen tarinan mukaan eräs kadonnut lapsi olisi isän hänet löytäessä ollut tekemässä juuri samaa kuin patsas. Isä, rikas brysseliläinen porvari, pystytti patsaan muistoksi pojan löytymisestä.
Patsaan pukemisesta erilaisiin asuihin on jo tullut perinne. Sitä harrastavat varsinkin eri ammattien edustajat, mutta myös erilaiset viralliset valtuuskunnat pukevat patsaalle omia kansallisia asusteitaan. Nykyisin Manneken Pis omistaakin useamman sadan asun kokoelman, jota säilytetään Brysselin Grand-Placen varrella sijaitsevassa kaupunginmuseossa Kuninkaan talossa (Maison du Roi).
Suurten juhlien yhteydessä Manneken Pissillä on ollut tapana suihkuttaa janoisille jotakin vettä sakeampaa, esimerkiksi viiniä tai hunajasimaa. Vuodelta 1890 kerrotaan, että kaksipäiväisten kaupungissa järjestettyjen juhlien aikana pikkumies olisi pissannut vain viiniä ja lambic-olutta.
Kansanperinteestä kiinnostuneet brysseliläiset yhteisöt ja järjestöt ovat ottaneet tavakseen juhlistaa Saint-Verhaegenin päivää 20. marraskuuta[2] tarjoamalla patsaan pissamaa olutta.
Manneken Pis on noussut Brysselin kaupungin yhdeksi symboliksi ja turistikohteeksi yhdessä Brysselin Grand-Placen ja Atomiumin kanssa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienoispatsas tilattiin vuonna 1619[1] kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoylta. Brysselin kaupungin asukkaat suojelivat patsastaan erityistoimin, kun ranskalaiset piirittivät kaupunkia vuonna 1695.
Nykyinen suihkulähteen patsas ei kuitenkaan ole alkuperäinen vaan jäljennös, sillä alkuperäinen patsas katosi 1960-luvulla ja löytyi seuraavana vuonna kanavasta kahteen osaan rikkoutuneena, eikä sitä enää uskallettu panna julkisesti esille, vaan se on sisällä. Varkauksia kuuluu patsaan historiaan aiemminkin, vuonna 1817. Sen jälkeen museoon palautetun patsaan aitoudesta on herännyt epäilys, ja sitä on tutkittu ensin röntgenkuvin, joista kuitenkaan ei tullut sen parempaa tietoa. Seuraavaksi patsaan pinnasta ja sisältä otetaan metallinäytteitä, joista selvitetään, onko metalli ajankohdalle tyypillistä. Nikkeli metallin seassa kertoo, että patsas olisi 1800-luvulta.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jeanneke Pis, toinen patsas Brysselissä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mikko Kuusisalo: Tutkijat selvittävät, onko aito pissaava poika sittenkään aito 9.8.2015. Yle.fi. Viitattu 10.8.2015.
- ↑ Kyseessä on Brysselin vapaan yliopiston vuosipäivä, jota myös opiskelijat perinteisesti ovat juhlineet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riitta Oittinen "Manneken Pis suomipoikana ja maailmankansalaisena" Teoksessa Maria Lähteenmäki & Minna Aalto (toim.): Identiteetit liikkeessä. Suomalaisten kokemuksia Belgiassa. Siirtolaisinstituutti: Turku 2007, 11–27
- Panorama 360° koko ruudun kuvassa "Manneken Pis"
- Adomonde (ranskaksi)
- Manneken Pis: virtuaalivierailu, valokuvia ja pukeutumista
- 3D-animaatiolyhytelokuva, joka tapahtuu Manneken-Pis -aukiolla
- Georges Dubosc (1854–1927) : Manneken-Piss et fontaines ubérales (1925) (ranskaksi)