Kaarle V (keisari)
Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, nyk. Belgia – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle oli Habsburgien sukuun kuulunut hallitsija.[1]
Kaarlen hallitsijakausi oli sotaisa: Ranskan kuningas Frans I:n kanssa hän kävi yhteensä neljä sotaa. Turkkilaisten hyökkäyksiä oli torjuttava useaan kertaan. Wormsin valtiopäivillä 1521 Kaarle oli esittänyt kielteisen kantansa uskonpuhdistukseen,[2] mutta taistelujen myötä (muun muassa Schmalkaldenin sota) hän joutui taipumaan sopimukseen uskonvapaudesta, mikä vahvistettiin Augsburgin uskonrauhassa 1555.[3]
Vuonna 1556 Kaarle luopui kruunuistaan ja vetäytyi elämänsä viimeisiksi vuosiksi luostariin.[1]
Sisällysluettelo |
Kaarlen elämä ennen keisarinvaalia[muokkaa]
.jpg)
Kaarle syntyi 24. helmikuuta 1500 vanhan keisari Maksimilian I:n pojanpojaksi. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna, jota on kutsuttu Mielipuoleksi hermostollisten vaikeuksiensa takia. Johanna oli Kastilian kuningattaren Isabellan tytär ja perijä.
Kaarlen isä kuitenkin kuoli pian ja nuori kruununperillinen siirtyi hänen tätinsä Margareeta Itävaltalaisen holhoukseen, jonka burgundilaisen ritariaatteen kyllästämässä hovissa hän varttui. Margareeta Itävaltalainen oli Alankomaiden käskynhaltija ja hallitsi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunun jalokiveä, Reinin suistoa ja Hollannin maakunnan suuria kauppakaupunkeja. Filip Komean kuollessa Kaarle oli vain kuusivuotias. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Uskonpuhdistusten aikakautena Kaarle oli uskollinen katolilainen, jonka hurskaat juuret juontuivat hänen lapsuudestaan Burgundissa. Äitinsä kautta, joka oli Espanjan hallitsijaparin Ferdinandin ja Isabellan tytär, Kaarlella oli oikeus Kastilian ja Aragonian valtaistuimeen ja sen kautta koko Espanjan hallintaan. Vuonna 1517 hän vihdoin ensi kertaa matkusti perimäänsä valtakuntaan.
Kun Ferdinandin ja Isabellan kaltaisia voimakkaita hallitsijoita maassa ei enää ollut, Kaarle kohtasi yhä kasvavat määrät valituksia ja kasvavan anarkian. Espanjalaiset inhosivat Kaarlea, joka ei osannut espanjaa ja joka toi mukanaan flaamilaisen seurueen. Saksalaisen kasvatuksen saanut Kaarle ei ollut edes Espanjan aateliston mieleen. Kastilian cortes alkoi helmikuussa 1518 ja tuossa tapahtumassa Kaarle vannoi säilyttävänsä maan tavat ja etuoikeudet ja antavansa virkoja vain espanjalaista syntyperää oleville. Tämä herätti raivoa espanjalaisissa, sillä Kaarle oli juuri ennen cortesia nimittänyt Toledon arkkipiispaksi ja Espanjan primaaksi neuvonantajansa alankomaalaista sukua olevan 19-vuotiaan pojan.
Triviaa[muokkaa]
Kaarle oli kielitaitoinen mies. Hänen sanottiin puhuvan "espanjaa Jumalalleen, italiaa naisilleen, ranskaa miehilleen ja saksaa hevoselleen".[4]
Lähteet[muokkaa]
Grimberg, Carl: Kansojen historia osa 11: Löytöretket & uskonpuhdistus. WSOY, 1982.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b Charles V and Philip II Spain: A Country Study. Library of Congress, 1988.
- ↑ Diet of Wroms Encyclopedia Britannica
- ↑ Peace of Augsburg Encyclopedia Britannica
- ↑ Charles V, Holy Roman Emperor wikiquote
 |
Edeltäjä: Maksimilian I |
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija 1530–1556 |
Seuraaja: Ferdinand I |
