Antoon van Dyck

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antoon van Dyckin omakuva.

Antoon (t. Anthonis eri muodoissaan) van Dyck (myös van Dijck) (22. maaliskuuta 1599 Antwerpen, Alankomaat – 9. joulukuuta 1641 Lontoo, Englanti) oli syntyjään flaamilainen taidemaalari ja Englannin johtava hovimaalari.[1] Hän oli myös etsauksen mestari.

Van Dyck ryhtyi maalariksi vuonna 1615. Nuoruudessaan hän oli Peter Paul Rubensin pääavustaja. Hän muutti Englantiin ensimmäisen kerran 1620, mutta ei onnistunut vielä pääsemään kuningas Jaakko I:n puheille. Neljän kuukauden kuluttua hän palasi kotimaahan ja lähti Italiaan, minne hän jäi kuudeksi vuodeksi tutkimaan italialaisia mestareita ja luomaan pohjaa uralleen muotokuvamaalarina. Hän palasi Antwerpeniin 1627, missä hän maalasi erinäisen määrän mestariteoksiaan.

Menestyskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Dyckin maine kiiri nyt kuningas Kaarle I:n korviin, joka kutsui hänet Englantiin. Vuonna 1632 Van Dyck saapui uudestaan Lontooseen. Menestys Englannissa kasvoi nopeasti. Hän maalasi muotokuvat kuningas Kaarlesta, kuningatar Henriettasta, kuninkaan lapsista, Straffordin jaarlista sekä lukemattomista muista hovin henkilöistä. Lisäksi hän maalasi kuvia itsestään ja rakastajattarestaan Margaret Lemonista. Suojelijat ihastelivat häntä, mikä edisti hänen mahdollisuuksiaan saada toimeksiantoja.

Hänet lyötiin ritariksi heinäkuussa 1632, ja 1633 hänet valittiin ”kuninkaan maalariksi”. Hän sai huomattavan eläkkeen ja avioitui lordi Ruthvenin tyttären kanssa. Vuonna 1634 hän kävi pikaisesti Antwerpenissä ja 1641 Ranskassa.

Katherine eli lady Stanhope, 1636

Van Dyckin vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Dyckilla oli merkittävä vaikutus englantilaiseen muotokuvamaalaukseen. Tutkijat ovat pitäneet häntä englantilaisen koulukunnan perustajana. Hän oli jo elinaikanaan kansainvälisesti kuuluisa. Rubensin tapaan hän oli koloristi, mutta Rubensia hillitympi ja henkevämpi. Hänen muotokuviensa mallien asennot ovat taitavasti valittuja, puvut aistikkaan elegantteja ja kuva ilmaisee mallin luonnetta, harrastuksia ja yhteiskunnallista taustaa. Muotokuvatuotannossa voi erottaa kolme vaihetta: italialainen (iskokokoiset ja koristeelliset työt), englantilainen (eleganssi, sävykkyys, kiireen tuntu) ja Lontoon vaihe (Diego Velázquezin tyyliin viittaava intensiivisyys, taustan valohämy, hetken pysähtyminen). Elämänsä jälkipuolella hän usein vain viimeisteli muotokuvat, jotka olivat pääasiassa hänen oppilaidensa maalaamia. Antoon van Dyck kuoli 1641 Lontoossa, ja hänet haudattiin St. Paulin katedraaliin.[1]

Van Dyck maalasi usein muotokuvia ihmisistä, joilla oli lyhyt terävä parta, ja siksi tästä partatyypistä on hänen mukaansa joskus käytetty nimitystä vandyke. Yrjö III:n valtakaudella naamiaispuku vandyke oli suosittu; Gainsboroughin Sininen poika on pukeutunut vandyke-asuun. Öljyväri nimeltään vandyken ruskea on nimetty hänen mukaansa.[2][3]

Van Dyckin maalaus Katherine eli Lady Stanhopen muotokuva löytyi 2006, kun sen luultiin jo joutuneen kadoksiin. Se on esillä Britannian Tate-gallerian van Dyck -näyttelyssä keväällä 2009. Kuvaan ikuistettu lady Stanhope oli vastikään leskeytynyt, ja hänellä ja van Dyckillä arvellaan olleen suhde. Maalaus valmistui 1636. Se myytiin välittäjälle 1886, ja edelleen se myytiin 1929, minkä jälkeen sen jäljet katosivat vuosikymmeniksi. Tate-gallerian mukaan se on yksinkertaisuudessaan kauneimpia van Dyckin maalauksia.[4]

Muotokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan suuri ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), s. 910–911. Otava, 1977. 951-1-04170-3.
  2. Selityksiä sanalle 'vandyke'. Dictionary Reference.
  3. Coloria.net Coloria.net. Päivi Hintsanen.
  4. Van Dyckin pitkään kadonneeksi luultu maalaus näytteille Lontoossa 17.2.2009. Yle. Viitattu 17.2.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antoon van Dyck.