Friisit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Friisi
Friezen
MennoSimons.gifPeter Stuyvesant.jpgDoutzencrop.jpg
Menno Simons, Peter Stuyvesant, Doutzen Kroes
Kokonaismäärä noin 1,5 miljoonaa
Asuinalue Alankomaiden lippu Alankomaat
(Frisian flag.svg Friisinmaa)
Saksan lippu Saksa
Tanskan lippu Tanska
Kieli (kielet) friisi, saksa, hollanti, alasaksa
Uskonto (uskonnot) protestantismi

Friisit ovat Pohjanmeren rannoilla asuva friisin kieltä puhuva kansa, joiden alkuperäinen asuma-alue sijoittuu sekä Alankomaiden, Saksan että Tanskan alueelle. Friisien asuttama alue tunnetaan nimellä Friisia.

Asuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friisien asuma-alue Friisia, on hallinnollisesti jaettu Länsi-, Itä- ja Pohjois-Friisiaan. Länsi-Friisia on laaja historiallinen alue Alankomaiden pohjoisosassa Vlie- ja IJ-jokien välissä. Länsi-Friisinmaan itäpuolella sijaitsee Friisinmaan provinssi. Saksassa Ala-Saksin osavaltiossa Pohjanmeren rannoilla sijaitsee Itä-Friisia, joka yhdistää Länsi-Friisian Pohjois-Friisiaan. Itä-Friisiassa sijaitsevat Aurich, Leer, Wittmund ja Emdenin kaupunki. Pohjois-Friisiaksi lasketaan alueita Schleswig-Holsteinista ja Tanskalle kuuluvasta Etelä-Juutinmaasta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friisien historiallinen asuinalue.

Friisien alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti heidän esi-isänsä tulivat alueelle Pohjois-Saksasta tai jopa Skandinaviasta saakka. Ensimmäiset kirjalliset maininnat friiseistä ovat roomalaisista lähteistä, joissa heidät luokitellaan samaan joukkoon muiden germaanisten heimojen kanssa. Friisit ovat tiettävästi ainoa etninen ryhmä, jotka ovat kulkeneet samalla nimellä noista päivistä saakka nykypäivään.[1] Roomalaiset valloittivat friisien asuinalueet vuonna 28, mutta friisit kapinoivat ja voittivat roomalaiset kuusitoista vuotta myöhemmin Baduhennawoodin taistelussa. Friisit olivat merenkävijäkansaa ja Pohjanmeri tunnettiinkin roomalaisten aikoihin nimellä Mare Frisia. Saksit lähtivät Englannin valloitusretkilleen friisien asuttaman alueen kautta ja on todennäköistä, että heidän joukkoonsa liittyi friisejäkin. Friisejä muutti myös alueille Pohjanmeren rannikolla, jotka olivat tyhjentyneet saksien lähdön jälkeen.[2]

600-luvulla friisit perustivat Friisian kuningaskunnan, joka säilyi itsenäisenä vuoteen 734 saakka, jolloin frankit kukistivat sen Boarnin taistelussa. Friisit kapinoivat myöhemmin useampaan otteeseen, mutta kaikki yritykset kukistettiin ja itsenäistä friisien johtamaa valtiota ei enää syntynyt. Friisit kuuluivat myöhemmin useampaan valtakuntaan ja heidän aiemmin yhtenäinen asuinalueensa hajaantui. Monet friisit muuttivat asuinalueiltaan Irlantiin, Asturiaan ja Galiciaan, sekä muualle Eurooppaan. Färsaariin kuuluvan Suðuroyn saaren asukkaat käyttävät itsestään joissain yhteyksissä nimitystä Frísarnir í Akrabergi, eli Akrabergin friisit, mikä saattaa johtua saarelle aikoinaan muuttaneista friiseistä.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin friisien asuma-alue on pirstaloitunut ja kaksi kolmesta friisikielestä, itäfriisi ja pohjoisfriisi, ovat vaarassa hävitä[3]. Friisiläinen kulttuuri on kuitenkin säilynyt suhteellisen voimakkaana Alankomaissa ja etenkin Friisinmaan provinssissa. Alue onkin nykyisin friisiläisten kulttuurillinen keskus.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friiseillä on pitkät perinteet luistelun saralla ja nykyisin etenkin pikaluistelussa. Hyvä esimerkki tästä on Elfstedentocht, joka pidetään Friisinmaalla. Laskuveden aikaan harrastetaan Wadlopenia, eli lenkkeilyä mudassa. Toisin kuin muut alueen kansat, friisit juovat enemmän teetä kuin kahvia. Tämä tapa on yleinen etenkin itäfriisin puhujien keskuudessa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]