Friisit
Wikipedia
| Friisit | |
|---|---|
 |
|
| Kokonaismäärä | noin 1,5 miljoonaa |
| Pääasiallinen asuinalue | Alankomaat (Friisinmaa), Saksa (Schleswig-Holstein) |
| Kieli (kielet) | friisi, hollanti, saksa |
| Uskonto (uskonnot) | protestantismi |
Friisit ovat Pohjanmeren rannoilla asuva friisin kieltä puhuva kansa, joiden alkuperäinen asuma-alue sijoittuu sekä Alankomaiden, Saksan että Tanskan alueelle. Nykyisin friisinkielisiä elää Alankomaissa ja pienin määrin Saksassa.
[muokkaa] Asuma-alue
Friisien asuma-alue Friisia, on hallinnollisesti jaettu Länsi-, Itä- ja Pohjois-Friisiaan. Länsi-Friisia on laaja historiallinen alue Alankomaiden pohjoisosassa Vlie- ja IJ-jokien välissä. Nykyään alueella sijaitsee Länsi-Friisinmaa hallinnollinen alue, joka on huomattavasti pinta-alaltaan pienempi, mutta friisiläisen kielen ja kansallistunteen ydinaluetta. Länsi-Friisinmaan itäpuolella sijaitsee Friisinmaan provinssi. Saksassa Ala-Saksin osavaltiossa Pohjanmeren rannoilla sijaitsee Itä-Friisia, joka yhdistää Länsi-Friisian Pohjois-Friisiaan. Itä-Friisiassa sijaitsevat Aurich, Leer, Wittmund ja Emdenin kaupunki. Pohjois-Friisiaksi lasketaan alueita Schleswig-Holsteinista ja Tanskalle kuuluvasta Etelä-Juutinmaasta.
[muokkaa] Historiaa
Roomalainen historioitsija Tacitus mainitsi friisit noin vuonna 100 jaa. Plinius vanhemman mukaan roomalainen kenraali Drusus voitti friisit 12 eaa. Osa friiseistä liittyi 400-luvulla maidensa läpi kulkeneisiin angleihin ja sakseihin, ja he olivat mukana valloittamassa Englantia. Mantereelle jääneet friisit levittäytyivät anglien ja saksien entisille asuma-alueille. Friisit olivat 500-luvulla levittäytyneet rannikolla aina Weser-joen suulle saakka. Myöhemmin heitä muutti myös etelämmäs. Fär-saariin kuuluvan Suðuroyn asukkaat kutsuvat itseään 'Frísarnir í Akrabergi' eli Akrabergin friiseiksi joka saattaa viitata siihen että friisejä oli joskus asunut siellä.
