Rooman ryöstö (1527)
| Rooman ryöstö | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa italialaissotia | |||||||||
 Martin van Heemskerckin maalaus Rooman ryöstö
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Klemens VII |
|||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
5000 sotilasta 189 Sveitsiläiskaartilaista |
|||||||||
Rooman ryöstö (ital. Sacco di Roma) tapahtui vuonna 1527 italialaissotien aikana, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija valtasi Rooman taistellessaan Cognacin liigaa (Venetsia, Ranska ja paavi) vastaan.
Tapahtumaketju alkoi, kun Bourbonin herttua Kaarle, joka oli loikannut Ranskan puolelta keisarin palvelukseen, saapui armeijoineen Rooman muurien ulkopuolelle 5. toukokuuta 1527. Armeija oli huonosti huollettu, nälkäinen, kuriltaan huono ja palkat olivat maksamatta. Herttua päätti koettaa rynnäkköä kaupungin valtaamiseksi, sillä armeijan kunto ei ollut hyvä pitkään piiritykseen.
Puolustus murtuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuun kuudentena, ennen aamunkoittoa, keisarillinen armeija aloitti hyökkäyksen muureja vastaan. Aamusumun suojissa espanjalaiset sotilaat löysivät huonosti teljetyn kellariluukun, josta jotkut pääsivät kaupungin muurien sisäpuolelle. Toinen ryhmä sotilaita pääsi sisään alhaalla muurissa olevan ampuma-aukon kautta. Pian Rooman puolustajat huomasivat, että kaupungissa oli vihollisia, ja sillat Tiberin yli täyttyivät nopeasti pakenijoista. Epäonnisen herttua Kaarlen surmasi päähän osunut hakapyssyn ammus. Keisarillinen armeija mursi siitä huolimatta vielä yhden kaupunginporteista ja lisää sotilaita pääsi kaupunkiin. Iltapäivällä hyökkääjät saivat haltuunsa yhden Tiberin silloista ja hallitsemattomat sotilaat alkoivat ryöstää Roomaa.
Ryöstely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman ryöstö jatkui viikkoja. Ilman johtajaa olleet katoliset espanjalaiset ja luterilaiset saksalaiset landsknechtit ryöstivät ja häpäisivät palatsit, kirkot ja varastot. Kaupungin asukkaita raiskattiin, kidutettiin ja heiltä vaadittiin lunnaita. Jotkut saksalaisista kirjoittivat freskoihin lausetta "Eläköön paavi Luther!" ja ammuskelivat hakapyssyillään krusifiksejä. Läpi Euroopan levisi tarinoita prostituoiduista pukeutuneina pappien kaapuihin.
Keisarin ja paavin sopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paavi Klemens VII pakeni Castel Sant'Angeloon ja jäi sinne keisarillisten vangiksi puolen vuoden ajaksi. Rooman ryöstö oli nöyryytys ja katastrofi myös keisari Kaarlelle, kun suhteet muihin maihin huononivat. Paavi Klemens ja Kaarle tekivät lopulta sopimuksen: keisarin armeija auttaisi paavia valtaamaan takaisin Firenzen, joka oli Rooman ryöstön aikana noussut kapinaan paavia vastaan. Paavi taas puolestaan osallistuisi Kaarlen kruunajaisiin ja kruunaisi hänet muodollisesti keisariksi ja näin Kaarle saisi takaisin osan arvovallastaan.
Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka kertoo viimeisessä osassa, kymmenennessä kirjassa, Rooman ryöstöstä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arnold, Thomas F.: The Renaissance at War. Lontoo: Cassell, 2002. ISBN 0-304-36353-7.