Rooman ryöstö (1527)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Sacco di Roma” ohjaa tänne. Muista samalla nimellä kutsutuista tapahtumista kerrotaan täsmennyssivulla Rooman ryöstö.
Rooman ryöstö
Osa Cognacin liigan sotaa
Martin van Heemskerckin maalaus Rooman ryöstö
Martin van Heemskerckin maalaus Rooman ryöstö
Päivämäärä:

6. toukokuuta 1527

Paikka:

Rooma, Italia

Lopputulos:

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan palkka-armeijan voitto

Vaikutukset:

Rooman viikkoja kestänyt ryöstö

Osapuolet

Kirkkovaltio

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Komentajat

Klemens VII
Kaspar Röist †
Renzo di Ceri

Kaarle III

Rooman ryöstö (ital. Sacco di Roma) tapahtui vuonna 1527 Italialaissotien aikana, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija valtasi Rooman taistellessaan ns. Cognacin liigaa (Venetsia, Ranska ja paavi) vastaan.

Tapahtumaketju alkoi, kun Bourbonin herttuan (Kaarle III, joka oli loikannut Ranskan puolelta keisarin palvelukseen) johtama armeija saapui Rooman muurien ulkopuolelle 5. toukokuuta 1527. Armeija oli huonosti huollettu, nälkäinen, kuriltaan huono ja palkat olivat maksamatta. Tällä armeijalla ei ollut mahdollista aloittaa pitkää piiritystä ja herttua päätti koettaa rynnäkköä kaupungin valtaamiseksi.

Toukokuun kuudentena, ennen aamunkoittoa, keisarillinen armeija aloitti hyökkäyksen muureja vastaan. Epäonnisen herttua Kaarlen surmasi heti aluksi hakapyssyn ammus. Aamusumun suojissa espanjalaiset sotilaat löysivät huonosti teljetyn kellariluukun, josta jotkut pääsivät kaupungin muurien sisäpuolelle. Toinen ryhmä sotilaita pääsi sisään alhaalla muurissa olevan ampuma-aukon kautta. Pian Rooman puolustajat huomasivat, että kaupungissa oli vihollisia, ja sillat Tiberin yli täyttyivät nopeasti pakenijoista. Ilman johtajaa oleva keisarillinen armeija mursi vielä yhden kaupunginporteista ja lisää sotilaita pääsi kaupunkiin. Iltapäivällä hyökkääjät saivat haltuunsa yhden Tiberin silloista ja hallitsemattomat sotilaat alkoivat ryöstää Roomaa.

Rooman ryöstö jatkui viikkoja. Ilman johtajaa olevat katoliset espanjalaiset ja luterilaiset saksalaiset landsknechtit ryöstivät ja häpäisivät palatsit, kirkot ja varastot. Kaupungin asukkaita raiskattiin, kidutettiin ja heiltä vaadittiin lunnaita. Jotkut saksalaisista kirjoittivat lausetta "Eläköön paavi Luther!" freskoihin ja ammuskelivat hakapyssyillään krusifiksejä. Läpi Euroopan levisi tarinoita huorista pukeutuneina pappien kaapuihin.

Paavi Klemens VII pakeni Castel Sant'Angeloon ja jäi sinne keisarillisten vangiksi puolen vuoden ajaksi. Rooman ryöstö oli nöyryytys ja katastrofi myös keisari Kaarlelle, kun suhteet muihin maihin huononivat. Paavi Klemens ja Kaarle tekivät lopulta sopimuksen: keisarin armeija auttaisi paavia valtaamaan takaisin Firenzen, joka oli noussut kapinaan paavia vastaan kun uutinen Rooman ryöstöstä levisi. Paavi taas puolestaan osallistuisi Kaarlen kruunajaisiin ja kruunaisi hänet muodollisesti keisariksi ja näin Kaarle saisi takaisin osan arvovallastaan.

Fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]