Klemens VII

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paavi Klemens VII
Tämä artikkeli käsittelee 1500-luvulla hallinnutta paavia. Klemens VII voi tarkoittaa myös Avignonissa suuren skisman aikana hallinnutta paavia, jota myöhemmin on pidetty vastapaavina.

Klemens VII (Giulio de' Medici, 1477–1534) oli paavina 19. marraskuuta 152325. syyskuuta 1534.[1] Hän oli Giuliano de Medicin avioton poika ja paavi Leo X:n serkku. Leo X:n päästyä paaviksi Klemens valittiin Firenzen arkkipiispaksi 1513 ja saman vuoden lopulla kardinaaliksi.

Klemens VII yritti ajaa itsenäistä liittopolitiikkaa keisari Kaarle V:n ja Ranskan kuninkaan Frans I:n välisissä taisteluissa. Klemens VII liittoutui Ranskan kanssa, sillä hän pelkäsi Kaarle V:n vaikutusvallan kasvua Italiassa. Liittoutumisesta seurasi Rooman hävitys 1527 ja Klemens vangittiin puoleksi vuodeksi. Rauha solmittiin saman vuoden marraskuussa, jolloin Klemens vapautettiin.

Klemens vastusti Englannin kuninkaan Henrik VIII:n avioeroa, mikä johti välirikkoon ja anglikaanisen kirkon perustamiseen vuonna 1533. Samana vuonna Klemens pyysi Michelangeloa koristamaan Sikstuksen kappelin suurta alttariseinää. Michelangelo aloitti kuitenkin Viimeisen tuomion maalaamisen vasta vuonna 1535 paavi Paavali III käskystä.[2]

Klemens kuoli myrkytykseen syötyään kavalakärpässientä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.
  • Polkunen, Marja-Liisa: Suomalainen matkaopas: Rooma. Suomalainen matkaopas oy, 2007. ISBN 978-952-9715-32-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hanska 2005: 322.
  2. Polkunen 2007, s.218.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Hadrianus VI
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja:
Paavali III