Kavalakärpässieni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kavalakärpässieni
Amanita phalloides 1.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Kärpässienet ja limalakit Amanitaceae
Suku: Kärpässienet Amanita
Laji: phalloides
Kaksiosainen nimi
Amanita phalloides
(Vaill. ex. Fr.) Link[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kavalakärpässieni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kavalakärpässieni Commonsissa

Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin ja tutkituin kärpässienistälähde? ja syynä lähes 90 prosenttiin kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä.[2] Sitä pidetään yhtenä myrkyllisimmistä sienistä. Se on väriltään haalean vihreä tai vihertävän harmaa, sen heltat ovat aluksi valkoiset, mutta alkavat myöhemmin vihertää. Kavalakärpässienen lakki on nuorena munamainen ja kupera, vanhempana laakea. Sen malto on valkoista.

Kavalakärpässieni sisältää amatoksiineja, erityisesti alfa-amanitiinia, jotka ovat myös valkokärpässienen sisältämiä solumyrkkyä. Amatoksiinit vaikuttavat tuhoisasti erityisesti maksaan ja munuaisiin ja arviolta jo 50 gramman sienimäärän syöminen johtaa hoitamattomana kuolemaan. Sienen syönnin jälkeen oireet ilmenevät 6–24 tunnin kuluessa.

Kavalakärpässieni sisältää myös fallotoksiineihin kuuluvaa falloidiinia (C35H48N8O11S, CAS-numero 17466-45-4), joka vaikuttaa sitomalla ja stabiloimalla eläinsolujen aktiinifilamenttiverkostoja. Vasta-aineeksi tähän vaikutukseen voi nauttia suuria määriä raakaa lihaa, missä on runsaasti aktiinia.[3]

Kavalakärpässienen tekee erityisen vaaralliseksi sen "ruokasienimäinen" ulkonäkö ja väri, ja erään arvion mukaan jopa 90 % maailman kuolemaan johtaneista sienimyrkytystapauksista on kavalakärpässienen aiheuttamia. Suomessa sienen aiheuttamia kuolemantapauksia ei sen pienen levinneisyysalueen ja harvinaisuuden takia kuitenkaan tunneta.

Kavalakärpässieni elää Suomessa harvinaisena vain lounaisrannikolla, mm. Halikossa[4], Turun seudun tammilehdoissa, Ruissalossa, Saaristomeren kansallispuistossa ja hieman yleisempänä Ahvenanmaalla. Suomessa ei tiedetä kenenkään kuolleen kavalakärpässienen syömisestä.[5]

Paavi Klemens VII kuoli kavalakärpässienimyrkytykseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. Kavalakärpässieni 11.10.2010. Elintarviketurvallisuusvirasto. Viitattu 12. maaliskuuta 2013.
  3. Alberts, B., Johnson, A., Lewis, J., Raff, M., Roberts, K. & Walter, P.: Molecular Biology of the Cell, 4th edition, s. 927. Garland Science, 2002. ISBN 0-8153-4072-9. Teoksen verkkoversio.
  4. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo: Suomen sieniopas, s. 94. Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
  5. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=43404