Aktiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
G-aktiini

Aktiini on pallomainen, polymerisoituva 42-47 kilodaltonin (kDa) suuruinen proteiini. Se polymerisoituu muodostaen pitkiä, kuitumaisia aktiinifilamentteja eli mikrofilamentteja, jotka tukevat solun rakennetta. Ne myös osallistuvat solun jakautumiseen, jonka loppuvaiheessa aktiini muodostaa renkaan tulevien tytärsolujen välille. Monomeeristä aktiinia kutsutaan G-aktiiniksi ja polymerisoitunutta aktiinia F-aktiiniksi.

Aktiinifilamentteja on runsaasti kaikkien aitotumaisten soluissa ja niiden konsentraatio voi olla parhaimmillaan yli 100μM. Solun sisällä aktiinin osuus kaikista proteiineista on jopa 5 %.[1][2]

Aktiineja on kuutta eri muotoa. Neljää α-aktiinia esiintyy lihassoluissa ja β- ja γ-aktiinia on muissa soluissa, ja ne eroavat vain muutaman aminohapon suhteen toisistaan.[2] Aktiini onkin yksi eliökunnan konservoituneimmista proteiineista: esimerkiksi ihmisen ja levän aktiinit poikkeavat toisistaan vain 5%.

Aktiinifilamentit kuuluvat solun tukirangalle tärkeisiin mikrofilamentteihin eli kierteisiin säikeisiin. Mikrofilamentit koostuvat sadoista valkuaisainemolekyyleistä ja niiden tehtävä on antaa solulle muoto sekä osallistua solujen liikkumiseen kudoksissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Charlotte Erlanson-Albertsson, Urban Gullberg: ”13”, Cellbiologi. Narayana Press, 2003. ISBN 91-44-02047-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erlanson-Albertsson & Gullberg 2003
  2. a b Heino et al. 2007
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.