Hakamaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee biotooppia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Suomenlampaat laiduntavat kesäisin Telkkämäen kaskiperinnetilan niityillä ja hakamailla Pohjois-Savossa.

Hakamaa on metsä- tai niittymaalla oleva karjanlaidunnukseen käytetty, yleensä aidattu alue. Hakamaat ovat perinnebiotooppeja.[1]

Varsinaiset hakamaat ovat yleensä runsaskasvuisella metsä- tai niittymaalla olevia koivuvaltaisia, katajia tai muita pensaita kasvavia alueita, joilla ruoho- ja heinäkasvillisuus on hyvin kehittynyt.[1] Kasvillisuus koostuu pääosin maukkaista kasveista, kuten apiloista, hiirenvirnasta, niittynätkelmistä ja timoteista.[2]

Hakamaametsät ovat valoisia metsiä, jotka ovat yleensä syntyneet tavalliselle metsämaalle siellä tapahtuneen laidunnuksen seurauksena. Karja on voinut aiheuttaa vaurioita puustolle. Puut ovat usein karjan pureksimia ja runsasoksaisia ja epämuotoisia. Hakamaametsissä on monia vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Marjo Priha: Hakamaat ja metsälaitumet Perinnebiotooppien hoitokortti7. Viitattu 1.2.2020.
  2. Seppo Simonen: ”Hakamaalaitumet”, Maatalouden pikkujättiläinen, s. 356. Porvoo Helsinki: WSOY, 1944.