Niittynätkelmä
Sivulta puuttuu | Niittynätkelmä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lathyrus pratensis L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Niittynätkelmä Wikispeciesissä |
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) on keltakukkainen monivuotinen hernekasvi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
.jpg)
Niittynätkelmän rento varsi kasvaa 25–60 cm pitkäksi. Varsi on siipipalteeton ja tavallisesti karvainen. Lehdet ovat yksiparisia ja kärhellisiä. Lehdykät ovat suikeita ja suippoja, korvakkeet ovat isoja ja keihästyvisiä. Niittynätkelmän kukinto on pyöreähkö, 5–12-kukkainen terttu. Yksittäiset kukat ovat huulimaisia ja kirkkaan keltaisia, teriö on kooltaan 10–16 mm. Niittynätkelmä kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Kukinnan jälkeen kypsyvät mustat, 2–4 cm pitkät palot. Niittynätkelmä on myrkyllinen laji.[1] Niittynätkelmän kukat muistuttavat hieman keltamaitetta (Lotus corniculatus).
Levinneisyys [muokkaa]
Niittynätkelmä kasvaa villinä lähes koko Euroopassa Portugalia ja Espanjan keski- ja eteläosia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue ulottuu edelleen Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Lähi-itään ja Turkkiin. Ihmisen mukana laji on levinnyt myös muualle, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[2] Suomessa niittynätkelmää voi tavata koko maassa. Lappia lukuun ottamatta laji on varsin yleinen.[1] Suomessa niittynätkelmän katsotaan olevan maan eteläosissa alkuperäinen laji, pohjoisempana muinaistulokas.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Niittynätkelmä kasvaa aurinkoisilla niityillä, tienvarsilla, heinäpelloissa ja ruohoisissa metsissä.[1] Lehdissä olevilla kärhillään kasvi tarttuu mihin tahansa tukeen tai omiin varsiinsa muodostaen läpitunkemattomia takkuisia kasvustoja, usein yhdessä hiirenvirnan (Vicia cracca) kanssa.
Käyttö [muokkaa]
Niittynätkelmää käytetään rehuna sen valkuaisainepitoisuuden takia.lähde? Siitä on myös keitetty teetä käytettäväksi hengitystievaivoihin.[4]
Lähteet [muokkaa]
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 281.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Gulvial Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.2.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Oulun kasvit 2005, s. 290.
- ↑ Arto Kanerva: Kasveja Laitilan lehdoista Viitattu 24.7.2007.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Niittynätkelmän levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Luontoportti: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Nettikasvio: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Valokki - nettikasvio: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Taivalkosken lukion kasvisto: Niittynätkelmä
- ITIS: Lathyrus pratensis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lathyrus pratensis (englanniksi)
- Flora of China: Lathyrus pratensis (englanniksi)
