Niittynätkelmä
| Niittynätkelmä | |
|---|---|
_Lathyrus_pratensis-_Habit.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Nätkelmät Lathyrus |
| Laji: | pratensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lathyrus pratensis |
|
| Katso myös | |
Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) on keltakukkainen monivuotinen hernekasvi.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niittynätkelmän rento varsi kasvaa 25–60 cm pitkäksi. Varsi on siipipalteeton ja tavallisesti karvainen. Lehdet ovat yksiparisia ja kärhellisiä. Lehdykät ovat suikeita ja suippoja, korvakkeet ovat isoja ja keihästyvisiä. Niittynätkelmän kukinto on pyöreähkö, 5–12-kukkainen terttu. Yksittäiset kukat ovat huulimaisia ja kirkkaan keltaisia, teriö on kooltaan 10–16 mm. Niittynätkelmä kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Kukinnan jälkeen kypsyvät mustat, 2–4 cm pitkät palot. Niittynätkelmä on myrkyllinen laji.[2] Niittynätkelmän kukat muistuttavat hieman keltamaitetta (Lotus corniculatus).
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niittynätkelmä kasvaa villinä lähes koko Euroopassa Portugalia ja Espanjan keski- ja eteläosia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue ulottuu edelleen Keski-Aasiaan, Kaukasukselle, Lähi-itään ja Turkkiin. Ihmisen mukana laji on levinnyt myös muualle, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[3] Suomessa niittynätkelmää voi tavata koko maassa. Lappia lukuun ottamatta laji on varsin yleinen.[2] Suomessa niittynätkelmän katsotaan olevan maan eteläosissa alkuperäinen laji, pohjoisempana muinaistulokas.[4]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niittynätkelmä kasvaa aurinkoisilla niityillä, tienvarsilla, heinäpelloissa ja ruohoisissa metsissä.[2] Lehdissä olevilla kärhillään kasvi tarttuu mihin tahansa tukeen tai omiin varsiinsa muodostaen läpitunkemattomia takkuisia kasvustoja, usein yhdessä hiirenvirnan (Vicia cracca) kanssa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niittynätkelmää käytetään rehuna sen valkuaisainepitoisuuden takia.lähde? Siitä on myös keitetty teetä käytettäväksi hengitystievaivoihin.[5]
-
Niittynätkelmän lehtiä ja kärhiä -
Niittynätkelmä kuvattuna teoksessa Deutschlands Flora in Abbildungen (1796) -
Kukinto -
Kukat
.jpg)
_Lathyrus_pratensis_-_Inflorescence.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rowe, J., Shehadeh, A. & Maxted, N.: Lathyrus pratensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 281.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Gulvial Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 24.2.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Oulun kasvit 2005, s. 290.
- ↑ Arto Kanerva: Kasveja Laitilan lehdoista lailanet.fi. Arkistoitu 5.8.2007. Viitattu 24.7.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2020: Niittynätkelmän (Lathyrus pratensis) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Luontoportti: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- Valokki - Nettikasvio: Niittynätkelmä (Lathyrus pratensis)
- ITIS: Lathyrus pratensis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lathyrus pratensis (englanniksi)
- Flora of China: Lathyrus pratensis (englanniksi)
|