Pertti Eerola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pertti Eerola
Henkilötiedot
Syntynyt31. tammikuuta 1950 (ikä 74)
Orivesi
Ammatti urkuri, pianisti, kapellimestari,
Vanhemmat Mikko Eerola ja Liisa Eerola s. Laukkanen
Puoliso Aulikki Eerola s. Antola
Muusikko
Aktiivisena 1970-
Tyylilajit urku-, piano-, orkesteri- ja kamarimusiikki
Soittimet urut, piano
Palkinnot

I palkinto Tukholma-Helsinki pianokilpailussa 1969.
Tunnustuspalkinto parhaasta Bach-tulkinnasta 1973 ja tunnustuspalkinto 1976 Maj-Lind kilpailuissa.
Director musices 1982.

Pertti Olavi Eerola (s. 31. tammikuuta 1950 Orivesi) on suomalainen urkuri, pianisti, kapellimestari.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerola syntyi opettaja Mikko ja Liisa (s. Laukkanen) Eerolan perheeseen.[1]

Hän avioitui sopraano Aulikki Antolan kanssa. Eeroloiden perheeseen syntyi kolme lasta.[1]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerolan musiikkiopinnot alkoivat hänen ollessaan seitsemänvuotias pianonsoiton parissa ja urkujensoiton kymmenvuotiaana.  Opinnot jatkuivat Sibelius- Akatemiassa. Eerolan opettajina toimivat professorit Tauno Äikää ja Tapani Valsta. Kanttori-urkuriksi Eerola valmistui vuonna 1971. Urkudiplomin hän suoritti Äikään johdolla 1973 ja pianodiplomin Valstan johdolla 1978, molemmat diplomit erinomaisin arvosanoin. Suomen Kulttuurirahaston ja Wihurin apurahojen turvin Eerola jatkoi opintojaan Wienin Musiikkiakatemiassa (Hochschule für Musik und darstellende Kunst) 1975-76 professorien Dieter Weberin, Noel Floresin ja Erik Werban johdolla. Edelleen hän on täydentänyt urku- ja piano-opintojaan György Sebőkin, Barbara Hesse-Bukowskan, Ernő Szegedin ja Guy Bovetin johdolla. Lied-pianismia hän opiskeli Irwin Gagen ja Erik Werban johdolla.[2]

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertti Eerola, urkuri ja pianisti

Eerola toimi Helsingin Paavalinkirkon urkurina 1971-73, Töölön kirkon urkurina 1973-82 sekä Johanneksenkirkon urkurina 1982-2014. Pertti Eerola kuuluu Johanneksen kirkon urkureina toimineiden nimekkäiden Oskar Merikannon, Armas Maasalon ja Tauno Äikään urkuriketjuun. Eerola siirtyi eläkkeelle 2014.[3] Eerola toimi Savonlinnan Oopperajuhlien korrepetiittorina 1975-85, Sibelius Akatemian opettajana 1984-2013 sekä Nilsiän Bach-viikon taiteellisena johtajana 1991-92. Hän on toiminut pianistina useissa laulukilpailuissa 1974-84. Urkuensikonsertin Eerola antoi 1973 ja pianoensikonsertin 1978.[3]

Eerola on toiminut pianistina ja urkurina mm. Helsingin Kaupunginorkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Ylioppilaskunnan Laulajien, Akateemisen Laulun, Suomen Laulun ja Viipurin Lauluveikkojen konserteissa. Savonlinnan Oopperajuhlien korrepetiittorina Eerola on toiminut mm. Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset sekä Mozartin oopperassa Taikahuilu sekä virallisena pianistina Lappeenrannan laulukilpailuissa ja Timo Mustakallio -laulukilpailussa.[2]

Eerolan vakituisia kamarimuusikkokumppaneita ovat olleet mm. Martti Talvela, Jouko Heikkilä, Aulikki Eerola, Jorma Hynninen ja Jaakko Ryhänen.[3]

Johanneksen Kamariorkesteri ja Kamarikuoro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertti Eerola, kapellimestari

Opiskellessaan Wienissä Eerola haaveili suurten musiikkiteosten esittämisestä. Haave toteutui, kun Eerola perusti Johanneksen Kamariorkesterin ja Kamarikuoron 1982. Hän toimi näiden taiteellisena johtajana ja kapellimestarina vuoteen 2013.[1]

Johanneksen Kamarikuoro on koostuu 40 kokeneesta laulajasta, joilla useimmilla on eri alojen muusikon koulutus.[4]

Kamariorkesterissa on pääkaupunkiseudun ammattiorkestereiden soittajia, Sibelius-Akatemian opettajia ja opiskelijoita, taiteilijoita ja pedagogeja. Vahvuus teoksesta riippuen 35-75  soittajaa. Konserttimestareina ovat toimineet viulutaiteilija Jouko Heikkilä orkesterin perustamisesta kuolemaansa 1988 asti, sen jälkeen Mikko-Ville Luolajan-Mikkola, Seppo Rautasuo ja Tuomas Rousi.[4]

Eerola on johtanut yli 200 kuoro-orkesterikonserttia. Ohjelmistossa on ollut Johann Sebastian Bachin kantaatteja, Samuel Barberin Adagio jousille, Ludwig van Beethovenin alkusoitto Coriolanus, pianokonsertot, viulu- ja kolmoiskonsertto sekä I ja VI Sinfonia, Johannes Brahmsin PianokonsertotEin deutsches Requiem, Traaginen alkusoitto ja Kaksoiskonsertto, Max Bruchin Gruss an die heilige Nacht, Anton Brucknerin Te Deum, Antonín Dvořákin sellokonsertto, Gabriel Faurén Requiem, Charles Gounodin Cecilia-messu, Alexandre Guilmantin Sinfonia I uruille ja orkesterille, Joseph Haydnin sinfonioita, Vuodenajat, Harmonia- ja Nelson-messu sekä urkukonsertto, Gustav Holstin Personent hodie, Georg Friedrich Händelin urkukonsertto, Uuno Klamin Psalmi 40, Joonas Kokkosen sellokonsertto, Taneli Kuusiston Jumalan lähettiläät, Franz Lisztin Totentanz, Carl Loewen Das Sühnopfer des neuen Bundes, Leevi Madetojan Pako Egyptiin sekä Marian murhe, Armas Maasalon Jouluoratorio, Felix Mendelssohn-Bartholdyn Salve Regina, Paulus-oratorio, Pianokonsertto I, Sinfonia V, "Uskonpuhdistus", Olivier Messiaenen Trois Petites Liturgies, Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem, Exsultate jubilate, sinfonioita, viulu- ja pianokonserttoja, Carl Otto Nicolain Vom Himmel hoch, Francis Poulencin urkukonsertto, Maurice Ravelin Pavane kuolleen Prinsessan muistolle, Camille Saint-Saënsin Sinfonia III, "Urkusinfonia", pianokonsertto II, Cypres et Lauriers uruille ja orkesterille, Franz Schubertin As- duuri Messu ja Es-duuri Messu. ja Georg Philipp Telemannin kantaatteja. Kaikissa kapellimestarina on toiminut Pertti Eerola.[4]

Pertti Eerola on tilannut teoksia suomalaissäveltäjiltä: Kaj-Erik Gustafsson Missa di St Johannis, Jouko Heikkilä Fantasia uruille: Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, Olli Kortekangas urkukonsertto, Jukka Linkola urkukonsertto, Ilkka Kuusisto Magnificat ja Harri Ahmas Kumartakaa valkeaa, Messu L. Onervan ja perinteiseen latinankieliseen tekstiin. Eerola on myös säveltänyt Laulusarjan Sydänkannel L. Onervan runoihin.[4]

Eerola toimi Johanneksen Kamariorkesterin solistina restauroitujen urkujen vihkiäiskonsertissa 2005. Konsertti radioitiin EBU-maihin. Urkurina, pianistina ja kamarimuusikkona Eerola on konsertoinut kotimaan lisäksi useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä sekä Kiinassa ja Singaporessa. Radio- ja TV-konsertteja ja nauhoituksia sekä levytyksiä hänellä on vuodesta 1970 lähtien.[2][3]

Eerola sai I palkinnon Tukholma - Helsinki pianokilpailussa 1969. Eerola palkittiin Maj Lind -pianokilpailuissa parhaasta Bach-tulkinnasta 1973 ja tunnustuspalkinnolla 1976. Director musices –arvon Eerola sai 1982.[2][3]

Parhaan musiikkiohjelman Venla-palkinnon sai Espoon Urkuyön ja Aarian joulukonsertti Oi terve joulukuusi! vuonna 2006. Ohjelmassa Eerola toimi pianistina ja urkurina.[3]

Eerola on Viipurin Lauluveikkojen taiteilijajäsen.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juhani Leinonen, Viipurin lauluveikot 100 vuotta : 1897-1997. Viipurin lauluveikot, 1997.
  • Otavan musiikkitieto : A-Ö. Toim. Jari Muikku ja Keijo Virtamo. Otava 1997.
  • Pekka Hako, Unohtumaton Martti Talvela: elämäkerta. Ajatus 2004.
  • Thomas Westerbom, Vem och vad 2004 : biografisk handbok. Schildt, 2004, 2010.
  • Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Otava 1998-2015.
  • Kartanoista kaikkien soittimeksi : pianonsoiton historiaa Suomessa II.  Toim. Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2019.
  • Doria: Maj Lind –kilpailu. Alkuerät 1973 ja 1976. Pertti Eerola.
  • Doria: Maj Lind –kilpailu. Välierät 1973 ja 1976. Pertti Eerola.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkkaita kuvia kuolemasta. Olavi Kauko. Helsingin Sanomat, 22.1.1993.
  • Pertti Eerola 50. Urkuri juhlii uudella konsertolla. Annmari Juusela. Helsingin Sanomat,  29.1.2000.
  • Kaksoislevy dokumentoi hyvin Johanneksenkirkon oloissamme ansiokkaan konserttitoiminnan 20-vuotista taipaletta. 2CD Te Deum. levyarvostelu. Veijo Murtomäki. Helsingin Sanomat, 22.2.2003.
  • L. Onerva osasi myös säveltää. Annmari Juusela. Helsingin Sanomat, 9.5.2005.
  • L. Onervan inspiroimaa musiikkia. Levyarvostelu. Veijo Murtomäki. Helsingin Sanomat, 31.8.2009.
  • Pertti Eerola 60. Urkuri vaalii Johanneksenkirkon musiikkia. Hannu-Ilari Lampila. Helsingin Sanomat, 31.1.2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen kirkkomuusikot – Finlands kyrkomusiker 2000. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry., 2000
  2. a b c d Pertti Eerolan ansioluettelo (CV)
  3. a b c d e f Kuka kukin on = Who's who in Finland: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015. Otava 2014
  4. a b c d Johanneksen Kamarikuorosta ja Kamariorkesterista kertova historiakooste