Pianokonsertto
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pianokonsertto on konsertto yhdelle tai usealle pianosolistille ja orkesterille. Pianokonsertto jakautuu yleensä kolmeen tai neljään osaan. Ensimmäisinä pianokonserttoina pidetään Johann Sebastian Bachin säveltämiä konserttoja cembalolle ja säestävälle soitinyhtyeelle. Siitä lähtien pianokonserttoja on sävelletty jokaisella tyylikaudella.
Klassismin aikana pianokonserttoja sävellettiin runsaasti – esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi niitä 27 kappaletta – ja ne muodostuivat tärkeäksi taidemuodoksi, jolla tuotiin esille pianistin taituruutta soittimensa äärellä. Pianokonserttoon vakiintui myös pianistin improvisoima tai säveltäjän kirjoittama kadenssi, joka yleensä oli eräänlainen solistin viimeinen taidonnäyte ennen teoksen osan loppua.
Romantiikan tyylikaudella pianokonserton rakenne alkoi erota klassismin kaavamaisesta kolmiosaisesta muodosta. Pianotaituruuden kukoistaessa säveltäjät alkoivat kirjoittaa hyvin vaativia konserttoja. Johannes Brahms rikkoi perinteistä kaavaa lisäämällä toiseen pianokonserttoonsa neljännen osan. Brahmsin pianokonsertot olivat pituudeltaan sinfonian mittaisia ja raskaasti soitinnettuja. Franz Liszt rikkoi vanhat rakenteet kokonaan siirtyessään sarjamaiseen muotoon. Hänen pianokonserttonsa ovat lyhyitä ja käytännössä yksiosaisia. Sergei Rahmaninovin pianokonsertot ovat luultavasti myöhäisromantiikan esitetyimpiä pianokonserttoja.
Vasemman käden konsertot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niin kutsutut vasemman käden konsertot ovat 1900-luvun pianokonserttoja koskeva erikoisuus. Joitain vasemman käden konserttoja yhdistää sama tarina: ensimmäisessä maailmansodassa oikean kätensä menettänyt pianisti Paul Wittgenstein (kuuluisan filosofin Ludwig Wittgensteinin veli) pyysi aikalaissäveltäjiään luomaan hänelle kyseisiä kappaleita, jotta hän voisi jatkaa uraansa pianistina. Näitä sävelsivät muun muassa Prokofjev ja Ravel. Näistä Ravelin konsertto on kaikkein kuuluisin.[1][2]
Tunnettuja pianokonserttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Béla Bartók:
- Pianokonsertto nro 3
- Ludwig van Beethoven:
- Johannes Brahms:
- Frédéric Chopin:
- Edvard Grieg:
- Franz Liszt:
- Wolfgang Amadeus Mozart:
- Pianokonsertto nro 20 d-molli KV 466
- Pianokonsertto nro 21 C-duuri KV 467
- Pianokonsertto nro 22 Es-duuri KV 482
- Pianokonsertto nro 23 A-duuri KV 488
- Pianokonsertto nro 24 c-molli KV 491
- Pianokonsertto nro 25 C-duuri KV 503
- Pianokonsertto nro 26 D-duuri KV 537 "Kruunajaiskonsertto"
- Pianokonsertto nro 27 B-duuri KV 585
- Konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365
- Sergei Prokofjev:
- Sergei Rahmaninov:
- Maurice Ravel:
- Pianokonsertto G-duuri
- Pianokonsertto vasemmalle kädelle D-duuri
- Robert Schumann:
- Aleksandr Skrjabin:
- Dmitri Šostakovitš:
- Pjotr Tšaikovski:
Tunnettuja suomalaisia pianokonserttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Aho
- Erik Bergman
- Einar Englund
- Mikko Heiniö
- Magnus Lindberg
- Pianokonsertto (1994)
- Aarre Merikanto
- Selim Palmgren
- Einojuhani Rautavaara
- 1. pianokonsertto (1969)
- 2. pianokonsertto (1989)
- 3. pianokonsertto Unien lahja (1998)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Konsertto, joka sujuu vain vasemmalla kädellä Savon sanomat 12.3.2015 viitattu 30.9.2022
- ↑ Maurice Ravel: pianokonsertto vasemmalle kädelle 25.8.2019, viitattu 30.9.2022