Aleksandr Skrjabin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aleksandr Skrjabin vuonna 1900

Aleksandr Nikolajevitš Skrjabin (ven. Алекса́ндр Никола́евич Скря́бин, 6. tammikuuta 1872 (J: 25. joulukuuta 1871) Moskova27. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1915 Moskova) oli venäläinen säveltäjä ja pianisti. Skrjabin syntyi Moskovassa. Hän aloitti pianon soittamisen jo nuorena Nikolai Zverevin johdolla. Myöhemmin hän opiskeli Moskovan konservatoriossa. Skrjabin oli kiinnostunut musiikin lisäksi teosofiasta. Hänen varhaisissa teoksissaan oli vaikutteita puolalaisen säveltäjä Frederic Chopinin musiikista. Myöhemmin säveltäjä onnistui luomaan hyvin omaperäisen tyylin. Musiikin venäläinen modernismi liitetään useimmin juuri hänen hahmoonsa. Hänen sävellystensä subjektiivisen mystiikan ja hysteerisen ekstaattisuuden on katsottu edustavan musiikin symbolismia ja futurismia. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu muun muassa kymmenen pianosonaattia. Skrjabin sävelsi niiden lisäksi muun muassa pianokonserton fis-mollissa (op. 20), sinfoniat nro 1 (op. 26), nro 2 (op. 29) ja nro 3 (op. 43) sekä sinfoniset runoelmat Ekstaasin runoelma (op. 54) ja Prometeus, tulen runoelma (op. 60).

Skrjabin kuoli septikemiaan.[1]

Aleksandr Skrjabinin poika Julian Skrjabin, joka kuoli vain 11-vuotiaana, sävelsi myös.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksandr Skrjabin.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.