Johann Sebastian Bachin kantaatit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Sebastian Bach
Elias Gottlob Haussmann, 1746.
Katso myös Luettelo Johann Sebastian Bachin kantaateista.

Johann Sebastian Bach säveltämistä noin 350:stä kantaatista 209 kappaletta on säilynyt nykypäivään. BWV-luettelosta löytyy yhteensä 215 kantaattia, mutta 6 niistä ei nykyisen tietämyksen mukaan ole Bachin säveltämiä. Bachin kantaateista suurin osa on hengellistä musiikkia ja liittyy luterilaiseen kirkkovuoteen, mutta hän sävelsi myös maallisia kantaatteja, kuten tunnetut Metsästyskantaatin ja Kahvikantaatin.

Tunnetuimpia kantaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostetuimpia ja pidetyimpiä Bachin kantaatteja ovat BWV 4, "Christ lag in Todesbanden"; BWV 78, "Jesu, der du meine Seele"; BWV 80, "Eine feste Burg ist unser Gott"; BWV 82, "Ich habe genug"; BWV 140, "Wachet Auf"; BWV 147, "Herz und Mund"; BWV 202, "Weichet nur, Betruebte Scatten" ja BWV 208, "Was mir behagt".

BWV 4 kuuluu varhaisimpiin kantaatteihin. Se on kuoropainotteinen, eikä siinä ole resitatiiveja. Toinen suosittu varhainen kantaatti on BWV 131, joka on säilyneistä kantaateista vanhin.

BWV 80 esitetään yleensä torvien kanssa, mutta myöhemmin on todettu, että ne olivat Bachin pojan lisäys. Kantaatin ensimmäinen osa perustuu kuuluisaan tekstiin, jota käytetään myös monissa virsissä ("Jumala ompi linnamme").

BWV 82 on pelkästään yhdelle bassolle sävelletty. Sen ensimmäinen osa on sävyltään huomattavan paatoksellinen ja harras. Bach kirjoitti itse olevansa tyytyväinen teokseen ja se on nykyään yksi hänen suosituimmista teoksistaan. Sanoitukset käsittelevät hurskaan ihmisen kuoleman iloa ja maailman jättämistä.

Musiikkinäyte

Kantaatti BWV 140, 1. osa – Wachet auf, ruft uns die Stimme (herätkää, huutaa meille ääni)

Esittäjänä MIT:n konserttikuoro

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

BWV 140 sisältää koraalissaan erittäin tunnetun melodian, jota Bach käytti myöhemmin kantaatin mukaan nimetyssä koraalipreludissaan. Kantaatin sanat käsittelevät Jeesuksen vertausta viisaista ja tyhmistä neidoista. Kantaatissa on kaksi Jeesuksen ja viisaan neidon välistä aariaa.

BWV 147 sisältää erittäin tunnetun koraalin, jota kutsutaan Suomessa nimellä "Kristus, valo valkeuden". Kyseisen koraalin laulumelodia ei ole Bachin oma, mutta jousien melodia on Bachin lisäämä.

BWV 202 on tarkoitettu häitä varten.

BWV 208 sisältää erittäin tunnetun aarian "Schafen können sicher weiden", joka on näennäisesti kristillisestä tematiikastaan huolimatta alkuperäisessä kontekstissaan täysin sekulaaria musiikkia. Itse kantaatti on Bachin arvostetuin maallinen vokaalimusiikin teos. Se on sävelletty erään ruhtinaan syntymäpäiville. Kantaattia kutsutaan joskus metsästyskantaatiksi, mutta vain sen ensimmäinen aaria ja resitatiivi käsittelevät metsästystä. Kantaatin laulajat esittävät antiikin jumal- tai satuhahmoja (Diana, Endymion, Pan sekä Pales) ja useimmissa lauluissa ylistävät syntymäpäiväsankaria.

Mühlhausen ja Köthen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bach sävelsi ensimmäiset kantaattinsa työskennellessään Mühlhausenissa vuosina 17081709. Nämä varhaiset kantaatit olivat sävelletty jo aikanaan vanhentuneeseen tyyliin ja sisälsivät raamatunsäkeitä, koraaleja ja lyhyitä motettijaksoja. Joidenkin kantaattien tekstin on kirjoittanut ilmeisesti paikallinen kirkkoherra ja Bachin suojelija Georg Christian Eilmar. Gott ist mein König, BWV 71, on kirjoitettu kaupunginhallituksen toimikauden alkamisen kunniaksi ja on yksi Bachin ensimmäisiä painettuja teoksia. Weimarin kaudellaan vuoden 1713 tienoilla Bach omaksui kantaatteihinsa uuden Neumeister-tyylin, joka oli saanut vaikutteita italialaisesta oopperasta. Libretisteinä toimivat Salomon Franck ja Georg Christian Lehms. Saatuaan nimityksen Konzertmeisteriksi vuonna 1714 Bachin viran vaatimuksiin kuului yhden kantaatin säveltäminen kuukaudessa, mutta pyrkiessään pääsemään korkeampaan Capellmeisterin virkaan hän ryhtyi säveltämään kantaatteja nopeammalla tahdilla. Kauden kantaattituotanto lakkasi kokonaan kun kävi selväksi, ettei virkaa myönnettykään Bachille. Köthenin viran vaatimuksiin ei kuulunut säännöllinen kantaattien säveltäminen ja lukuun ottamatta joitain erityisiä tilaisuuksia varten sävellettyjä kantaatteja Bach tuotti näinä vuosina pääsääntöisesti erilaista kosketinsoitinmusiikkia.

Leipzig[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset viisi Leipzigin vuotta olivat aktiivisimpia Bachin kantaattien säveltämisen kannalta. Viiden vuoden aikana Bach sävelsi viisi kokoelmaa kantaatteja koko kirkkovuodelle, eli viisi kertaa 59 kappaletta. Ensimmäinen vuosikerta tosin sisälsi lukuisia jo Weimarin aikana sävellettyjä teoksia. Toisen koko vuoden kattavan syklin aikana, vuosina 1724–1725, Bach sävelsi siis lähes yhden kantaatin viikossa. Kolmannen kokoelman Bach sävelsi pienen tauon jälkeen vuosien 1726–1727 aikana. Kantaattien tekstejä kirjoittivat useat runoilijat, muun muassa Christiane Mariane von Ziegler ja Picander (eli Christian Friedrich Henrici). Bachin Leipzigin kauden alkujakso on yksi tuotteliaimpia luultavasti koko musiikin historiassa, vaikka barokin aikana säveltäjät yleisesti tuottivat suuren määrän sävellyksiä. Vaikka säveltäjä tuotti kantaatteja rutiininomaisesti, suurin osa niistä on kuitenkin musiikillisesti hyvin korkeatasoisia ja niiden katsotaan laadullisesti ylittävän monien muiden aikalaissäveltäjien kantaattitehtailun (esimerkiksi Johann Philipp Krieger sävelsi yhteensä yli 2000 kantaattia). Kantaattien lisäksi Leipzigin varhaisvuosien aikana Bach sävelsi myös Magnificatinsa sekä Matteus- ja Johannespassionsa.

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellisiä kantaattilevytyssarjoja on tähän mennessä tehty kolme kappaletta ja kaksi levytyshanketta on kesken. Täydelliset levytykset ovat tehneet Helmuth Rilling, Nikolaus Harnoncourt ja Gustav Leonhardt Teldecille, Pieter Jan Leusink Brilliant Classicsille. Masaaki Suzuki ja Ton Koopman ovat tekemässä omia sarjojaan, Suzukin sarjan päättyessä osaan 55 vuonna 2013 (BIS) John Eliot Gardiner levytti vuonna 2000 kaikki Bachin hengelliset kantaatit, joista noin 20 % niistä on julkaistu Archiv-levymerkin toimesta ja kaikki vuoteen 2011 mennessä 27 osassa Gardinerin omalla SDG-merkillä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Johann Sebastian Bachin teoksia
Klaveerimusiikki: Goldberg-muunnelmat | Das Wohltemperierte Klavier | Clavier-Übung | Koraalit Bachs1a.gif
Vokaalimusiikki: H-mollimessu | Passiot | Oratoriot | Magnificat | Motetit | Kantaatit
Barokkisarjat: Sellosarjat | Luuttumusiikki | Orkesterisarjat | Viulusarjat ja -sonaatit
Muut: Die Kunst der Fuge | Musikalisches Opfer | Brandenburgilaiset konsertot | Konsertot | Urkumusiikki