Noel Flores
Noel Flores (5. toukokuuta 1935 Goa – 19. toukokuuta 2012 Wien) oli intialaissyntyinen, Itävallassa työskennellyt pianisti ja pianonsoiton opettaja.[1]
Monipuolisesti lahjakas Flores aloitti klassisen pianonsoiton opinnot sangen myöhään ja omistautui eurooppalaiselle pianismille lopullisesti vasta 19-vuotiaana. Saamansa stipendin ansiosta hän meni opiskelemaan Madridiin Julia Parodin johdolla. Myöhemmin hän sai stipendiin Wieniin Hochschule für Musik und Darstellende Kunst -oppilaitokseen. Hänen opettajiaan olivat Hans Graf ja Dieter Weber, joka kutsui hänet assistentikseen. Jo tässä vaiheessa Flores ohjasi useita tunnettuja suomalaispianisteja. Dieter Weberin luokalla opiskelivat 1970-luvulla mm. Marita Viitasalo-Pohjola, Matti Raekallio, Erik T. Tawaststjerna ja Risto Lauriala.
Saatuaan konserteistaan kiittäviä arvosteluja ja useita kansainvälisiä palkintoja ja ansioiduttuaan erityisesti opettajana Flores sai vuonna 1979 kutsun professoriksi aiempaan omaan oppilaitokseensa, joka nykyisin on Universität für Musik und darstellende Kunst.
Joitain hänen oppilaistaan on palkittu kansainvälisissä pianokilpailuissa. Lisäksi useista tuli merkittäviä opettajia, levyttäviä ja esiintyviä taiteilijoita. Suomalaisista nuoremman polven pianisteista mm. Katariina Liimatainen, Jaana Kärkkäinen ja Terhi Dostal ovat käyneet saamassa oppia Floresilta. Myös musiikkitieteilijä Tomi Mäkelä oli Floresin oppilas.
Hän piti säännöllisesti mestariluokkia Euroopassa, Japanissa ja Koreassa ja toimi useiden kansainvälisten kilpailujen tuomaristossa. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin merkittävä ansiomerkki hänen palveluksistaan Itävallalle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Obituary: Noel do Carmo Flores (1935-2012) Luis Dias. 2012. Viitattu 12.11.2017.
- ↑ Noel Flores Piano Texas. 2005. Arkistoitu 5.8.2011. Viitattu 12.11.2017.