Theodolinda Hahnsson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sofia Theodolinda Hahnsson (Yrjö-Koskinen, omaa sukua Limón) (1. helmikuuta 1838 Tyrvää20. huhtikuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Hahnssonin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Magnus Limón ja Maria Kristina Mollin. Hahnsson oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naiskirjailija ja julkaisi aikanaan suosittuja kertomuksia ja seuranäytelmiä, joista useat ilmestyivät sanomalehdissä. Hän oli ensin vuodesta 1864 naimisissa kielentutkija Johan Hahnssonin (183488) kanssa ja sitten vuodesta 1896 Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa. Kirjailija Hilja Haahti (oik. Hahnsson) oli hänen tyttärensä.

Hahnssonin tuotanto edusti kristillisyyden ja isänmaallisuuden sävyttämää romanttista idealismia. Teoksissa nousee esiin myös yhteiskunnallisia aiheita, kuten köyhyys ja isän valta avioliitosta päättämisessä, mutta ongelmat ratkeavat tavallisesti hyvinä esitettyjen henkilöiden kannalta onnellisesti. Lähimpänä realistisen kirjallisuuden tematiikkaa on Hahnssonin romaani Huutolaiset, joka kuvaa kahden huutolaistytön elämänvaiheita.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hahnssonin omia teoksia ovat:

  • Ainoa hetki (J. A. Hahnsson 1873)
  • Haapakallio (SKS 1869)
  • Huutolaiset (Werner Söderström 1887)
  • Joululahjat (Edlund 1891)
  • Kaksi (Edlund 1893)
  • Kaksois-veljekset (J. A. Hahnsson 1870)
  • Kotikuusen kuiskehia (Edlund 1884)
  • Kuuselan kukka (novellikokoelma; J. A. Hahnsson 1872)
  • Marjapojat (Werner Söderström 1894)
  • Martta (Werner Söderström 1891)
  • Muistoja Naantalista eli vanhan tädin kertomus (J. A. Hahnsson 1874)
  • Mäkelän Liisu (Hahnsson 1880)
  • Pikku kertoelmia (Hahnsson 1878)
  • Savon Jääkäri (J. A. Hahnsson 1877)
  • Sodan uhatessa (Hagelberg 1888)
  • Syksyn karisteita (Otava 1911)
  • Viinantehtailia (1877)

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hahnssonin suomennoksia ovat:

  • Aina [Edith Forssman]: Kotona Kerttulassa (G. W. Edlund 1903)
  • Becker, Hugo von: Kummi-sedän satuja (Lång & Ståhlberg 1887)
  • Blanche, August: Kalle Saukko (Holm 1883)
  • Bremer, Fredrika: Kuvauksia jokapäiväisestä elämästä (Edlund 1882)
  • Defoe, Daniel: Oikean Robinson Crusoen elämästä ja onnen-vaiheista sekä miten hän kahdeksankolmatta vuotta oleskeli autiossa saaressa (J. A. Hahnssonin kanssa; K. E. Holm 1875)
  • Fryxell, Anders: Kustaa II Aadolf ja kolmikymmenvuotinen sota (G. W. Edlund 1895)
  • Lastenhoitaja (G. W. Edlund 1895)
  • Le Feuvre, Amy: Matkalla kultakaupunkiin (WSOY 1910)
  • Le Feuvre, Amy: Nummella (Otava 1909)
  • Le Feuvre, Amy: Pieni palvelustyttö (WSOY 1909)
  • Lenk, Margareta: Kaksoset (WSOY 1908)
  • Schorsch, L.: Kuninkaantytär (WSOY 1913)
  • Sigurd [Karl Josef Alfred Hedenstierna]: Toivolahden pastori (G. W. Edlund 1892)
  • Stretton, Hesba: Itä-Lontoon tyttö (Otava 1917)
  • Topelius, Zacharias: Evankeliumi lapsille (G. W. Edlund, 1893–1894; myös nimellä Jouluevankeliumi lapsille)
  • Topelius, Zacharias: Tähtien turvatit 1–8 (Edlund 1890–1892)
  • Wetterbergh, Carl Anton: Aadam ja Eeva (Edlund 1893)
  • Volkmann-Leander, Richard von: Unelmia takkavalkean ääressä (Otava 1903)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: