Roine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Roine
Roine, Kangasala.jpg
Koordinaatit 61°24′N, 024°03′EKoordinaatit: 61°24′N, 024°03′E
Sijainti Kangasala, Pälkäne
Pinta-ala 54,59[1] km²
Pinnankorkeus 84,2[2] m
Rantaviiva 195,2[1] km
Suurin syvyys 38,04[1] m
Keskisyvyys 7,36[1][3] m
Tilavuus 0,40[1] km³

Roine on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva kirkasvetinen järvi Pirkanmaalla lähinnä Kangasalan ja osaksi myös Pälkäneen[4] alueella. Etelässä Roine laskee Mallasveteen, joka edelleen laskee Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen. Pohjoisesta Roineeseen laskee Kaivannon kanavan kautta Längelmävesi. Yhdessä Längelmävesi, Roine ja Mallasvesi sekä Längelmäveteen laskeva Vesijärvi ja Mallasveteen laskeva Pälkänevesi muodostavat Längelmäveden reitin. Roine on raakavesilähteenä tärkeä Tampereelle,[5] ja siitä saatava raakavesi on hyvälaatuista.[6]

Roine mainitaan Zacharias Topeliuksen runossa Kesäpäivä Kangasalla ja Karl Collanin säveltämässä runossa Roineen rannalla[7]. Ensin mainitussa kerrotaan ”Roineen armaista aalloista”.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roineen pinta-ala on 5 173 hehtaaria, ja sen keskisyvyys on 8,3 metriä. Pohjoisesta Roineeseen laskee Kaivannon kanavan kautta Längelmävesi ja etelässä se laskee Mallasveteen, joka edelleen laskee Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen. Roineen valuma-alue on laaja, 2 332,32 km², koska Längelmävedestä ja Vesijärvestä Virtaavat Kaivannon kanavan kautta Roineeseen Längelmäveden reitin laajat latvavedet.[9] Suurin osa vedestä tulee Roineeseen nimenomaan Kaivannon kautta.[10] Muut tulevat vedet ovat siihen verrattuna melko vähäisiä.[10] Roineesta vedet jatkavat matkaansa Mallasveteen ja siitä eteenpäin Vanajaveden reitille ja Pyhäjärveen. Ennen Kaivannon kanavan rakentamista Längelmäveden pinta oli 1,5 metriä Roineen pintaa korkeammalla, mutta kanavan sulkujen petettyä järvien pinnat tasoittuivat.[11] Nykyinen korkeus on 84 metriä.

Kaivannon kanava Roineelta päin katsottuna elokuussa 2007. Kuvan ulkopuolella etuviistossa vasemmalla on Talviahteenlahti.

Roine jaetaan kahteen osaan, Tossanselkään ja pohjoisosan suureen syvännealtaaseen, jonka suurin syvyys on 20 metriä.[10] Roineen lahtia ovat muun muassa Talviahteenlahti, joka sijaitsee lähellä Kaivantoa, ja Lempiönlahti. Kaivannon kanavaa ennen on Kaivannonselkä, jossa sijaitsevat niin sanotut selkäkivet. Roineen saaria ovat muun muassa lähellä Lempiönlahtea sijaitsevat Paljassaari ja Salonsaari, joka on aivan Muurahaistenkärjen vieressä. Roineen lähivaluma-alueella on paljon peltoa.

Mallasvesi ja Roine ovat tilastoissa usein yhtenä kokonaisuutena.

Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roineen vesi on kirkasta ja vain vähän rehevöitynyttä. Syanobakteerikasvustoa eli sinilevää ei ainakaan järven pohjoisosassa ole juurikaan havaittu.[5] Kangasalan muiden järvien tilassa on vaihtelua: esimerkiksi Kirkkojärvi on varsin rehevöitynyt.[12] Muun muassa klorofyllipitoisuuden perusteella Roine on ajoittain vain lievästi rehevä, mutta ravinnetason alhaisuuden takia järven ei kuitenkaan voida sanoa olevan rehevöitynyt.[9] Järven fosforipitoisuus on viime vuosina ollut talvisin melko vankasti karujen vesien raja-arvon 12 µg/l alapuolella, mutta raja on ylittynyt kesäisin.[9]

Roineen happitaloudessa on ollut jonkin verran häiriöitä etenkin kerrosteisuuskausien loppupuolella. Pääosassa järveä happipitoisuus säilyy hyvänä, mutta erityisesti pohjassa on esiintynyt happikatoa.[9] Happipitoisuusongelmat koskevatkin lähinnä vain pohjaa.[9]

Näkymä Roineelle Vehoniemenharjulta

Roineen pohjoisosassa sijaitsevan vedenottosyvänteen veden laatua tutkii Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Lisäksi Pirkanmaan ympäristökeskus seuraa säännöllisesti Roineen veden laatua.[9] Roine on yksi Kangasalan neljästä järvestä, jossa seurataan levien määrää.

Typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pysyneet kutakuinkin samana 1960-luvulta 2000-luvulle. Samoin myös hapen määrässä ja hapen kyllästysasteessa metrin päästä pinnasta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Veden lämpötila on kesäisin kivunnut yli 15 celsiusasteen, mutta 2000-luvun alussa se kohosi lähelle 25 astetta.[13]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaloista Roineessa esiintyy niin kuhaa, haukea, järvitaimenta kuin myös lahnaa ja särkeä. Erityisesti Kaivannon kanava ja sen edusta ovat suosittuja kalapaikkoja, ja niistä saakin melko hyvin kuhaa ja järvitaimenta.[14]

Suomessakin jokirapuja tappanut rapurutto koski myös Kokemäenjoen vesistöä vuosina 19071914. Rutto vaikutti haitallisesti myös Roineen jokirapukantaan. Vuosina 1989–1997 Roineeseen istutettiin noin 15 000 sukukypsää täplärapua. Istutukset olivat kannattavia, sillä täplärapujen määrä on noussut.[15]

Kalastussäädösten mukaan koko Roineen alueella on Roineen yhteistoimintakalastuskuntien vapaarajoitus. Uistelussa saa olla korkeintaan kolme vapaa lupaa kohden, ja siimassa saa olla uistimen lisäksi painokuva tai syvääjä. Alle 12-vuotialle viehekalastus Roineen lupa-alueella on maksuton.[14]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasala-Seura ry. kehitti 1950-luvulla Roineen Renkaaksi nimetyn matkailureitin. Kesällä 1957 järjestetty ensimmäinen retki onnistui hyvin, vaikka Kangasala-Seura jäikin hieman tappiolle. Johtokunta päätti kuitenkin 1950-luvun lopulla, ettei Roineen Renkaan matkoja järjestettäisi. Opastuksia sai silti pyydettäessä järjestää.[16]

Roineen rannoilla on runsaasti melko vakiintunutta loma-asutusta.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 13.9.2010.
  2. Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2010.
  3. Koostuu kahdesta erikokoisesta altaasta, joiden keskisyvyydet ovat 4,18 ja 8,48 m.
  4. Pälkäne municipality Palkane.fi. Viitattu 27.5.2010. (englanniksi)
  5. a b Kangasala, Roine, pohjoisranta Ympäristö.fi. Viitattu 30.1.2008.
  6. Tavase-hanke voi kaatua 15.12.2004. Jorma Mäntylä. Viitattu 30.1.2008.
  7. Hakutulos kappaleelle Roineen rannalla Suomen äänitearkisto. Viitattu 27.5.2010.
  8. Kesäpäivä Kangasalla PS-media.fi. Viitattu 27.5.2010.
  9. a b c d e f g Roine Kangasala.fi. Viitattu 31.1.2008.
  10. a b c Roine Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue. Viitattu 30.1.2008.
  11. Tarmo Hurskainen: Kaivannon kanava Viitattu 31.1.2008.
  12. Järvet ja pohjavesialueet Kangasala.fi. Viitattu 27.5.2010.
  13. Roine, kesä 1962–2004 Ympäristö.fi. Viitattu 18.3.2008.
  14. a b Roine ja Mallasvesi Kuhamaa.fi. Viitattu 30.1.2008.
  15. Täplärapuistutukset ovat olleet kannattavia Kalatalo. Viitattu 27.5.2010.
  16. Kangasala-Seuran historia Kangasalaseura.net. Viitattu 27.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]