Syanobakteerit
Wikipedia
| Syanobakteerit | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Anabaena sperica | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Syanobakteerit Wikispeciesissä |
Syanobakteerit eli sinibakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä prokaryootteja eli esitumaisia. Niitä kutsutaan myös sinileviksi, vaikka ne eivät ole leviä. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään ('sinileväkukinnat') lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.
Nimi kuitenkin kuvaa niiden roolia ekosysteemissä. Syanobakteerit eivät myöskään ole sinisiä eläessään, kuten sinilevä nimi antaisi olettaa. Siniseksi ne muuttuvat vasta kuoltuaan. Syanobakteerien yhteyttäminen tapahtuu usein tylakoideissa, solukalvopusseissa. Muutamat lajit elävät protistien sisässä endosymbioosissa. Syanobakreereissa on litteitä kalvostoja, tylakoideja, joissa yhteyttäminen tapahtuu.[1]
Syanobakteerit ovat gramnegatiivisia bakteereja. Niillä ei ole flagelloja, mutta ne pystyvät liikkumaan toistaiseksi tuntemattomalla mekanismilla.
[muokkaa] Sinileväkukinnot
Sinilevät muodostavat jokakesäisiä kukintoja Suomenlahdella, niin sen avomerialueilla kuin rannoillakin. Itämeren sinileväkukinnot ovat 1900-luvun loppua kohden voimistuneet ja levinneet laajemmille alueille.
Kukintoja muodostavia sinileväsukuja ovat Nodularia, Anabaena ja Aphanizomenon. Kukinnat aiheuttavat paitsi esteettistä haittaa myös terveysriskin. Niiden myrkyllisyys liitetään usein Nodularia-suvun tuottamaan nodulariini-maksamyrkkyyn. Itämeren Aphanizomenon-suvun on todettu olevan myrkytön.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Mark Wheelis, Principles of modern Microbiology, University of California, ISBN 978-0-7637-1075-0, 2007, s 61, figure 4.21
