Typen kierto luonnossa
Typen kierto luonnossa on tärkeä osa ravintoketjuja ja erilaisten ekosysteemien toimintaa. Typpi on elämälle tärkeä alkuaine, ja sitä on kaikissa aminohapoissa ja proteiineissa. Kasveissa iso osa typestä on lehtivihreämolekyyleissä, jotka ovat yhteyttämisen keskeinen tekijä.
Ilmasta 78 % on typpeä, mutta useimmat eliöt eivät voi sitä suoraan käyttää hyväkseen. Eräät bakteerit sitovat typpeä (N2) vedyn kanssa ammoniakiksi (NH3), jonka toiset bakteerit muuttavat nitriitiksi (NO2), jonka kolmannet muuttavat nitraatiksi (NO3), joka sitoutuu aminohappoihin ja edelleen proteiineihin. Eläimet saavat kaiken typpensä syömällä kasveja tai kasvinsyöjiä tai kasvinsyöjäsyöjiä, riippuen siitä, missä kohti ravintoketjua ne elävät.[1]
Eläinten eritteissä ja kuolleissa eliöissä on typpiyhdisteitä. Erikoistuneet bakteerit hajottavat näitä proteiineja ja vapauttavat jälleen typen ilmakehään. Typen kierrossa erilaiset bakteerit ovatkin tärkeimmässä osassa.[1]
Typpikaasusta ammoniakkia tekeviä bakteereita on vähän, ammoniakista nitriittejä tekeviä eli nitrifioivia bakteereita taas on maaperässä niin paljon, ettei maassa ole juurikaan vapaata ammoniakkia.[2]
Jos meren pohjasedimentissä on tarpeeksi happea, näin käy myös meressä. Itämeren syvillä alueilla on happikatoa, ja siellä veteen jää ammoniumtyppeä, joka voi ruokkia leväkukintoja.[3]
Ihmiskunta vaikuttaa aktiivisesti typen kiertoon käyttämällä maanviljelyssä typpilannoitteita. Liian iso määrä typpiyhdisteitä on pahaksi, sillä ne rehevöittävät vesistöjä. Itämeressä lasketaan, että ihmisperäinen typpilannoitus ja polttoprosessit ovat yli kaksinkertaistaneet luonnollisen typen kierron. Typpioksiduuli N2O, jota pääsee luontoon keinolannoitteista, on hiilidioksidin ja metaanin jälkeen kolmanneksi tärkein ihmisperäinen kasvihuonekaasu.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Biogeokemiallinen kierto
- Juurinystyrä
- Typensidonta
- Ammonifikaatio
- Denitrifikaatio
- Nitrifikaatio
- Nitrogenaasi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Typen kierto Pelasta järvi - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2013. Viitattu 20.03.2018.
- ↑ Typen kierto Solunetti (joukko suomalaisia yliopistoja). Viitattu 2.5.2007.
- ↑ Toimituskunta: Furman, Eva & Pihlajamäki, Mia & Välipakka, Pertti & Myrberg, Kai: Itämeri - ympäristö ja ekologia, s. 41, 42. Helsinki: SYKE. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.03.2018).
- ↑ Sikke Leinikki: Ravinnekierrot Aaltojen alla.fi. Viitattu 2.5.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Klemola, Kimmo: 1900-luvun tärkein keksintö
- NUTS - Hanke: Typen kiertokulku maataloudessa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjallinen materiaali: Typen kierto Luento videolla Youtubessa: BI3 Typen kierto