Ilokaasu
| Ilokaasu | |
|---|---|
|
|
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 10024-97-2 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | N2O |
| Moolimassa | 44,0 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | −90,86 °C (182,29 K) |
| Kiehumispiste | −88,48 °C (184,67 K) |
| Tiheys | 1,2 g/cm3 (@ -89 °C, neste) |
| Liukoisuus veteen | 0,112 g / 100 ml |
Ilokaasu eli dityppioksidi (dityppimonoksidi, typpioksiduuli, N2O) on typen happiyhdiste eli typen oksidi. Huoneenlämmössä dityppioksidi on väritön kaasu. Maatalous on ylivoimaisesti merkittävin dityppioksidin lähde.[1] Dityppioksidi on hiilidioksidia 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Sisällysluettelo |
Typpioksiduulin kaupallinen käyttö[muokkaa]
Ilokaasua käytetään happeen sekoitettuna nukutusaineena leikkauksissa, synnytyksissä sekä päihteenä. Nimensä mukaisesti kaasu tekee käyttäjänsä huvittuneeksi. Nukutuskäytössä ilokaasua sekoitetaan happeen suhteessa 1:1 tai 2:1.
Sitä voidaan käyttää myös elintarvikkeiden aerosolipakkauksissa. Valmiskermavaahtopakkauksissa on usein ilokaasua, joka liukenee hyvin rasvaan paineen alaisena. Paineen pienentyessä ilokaasu kaasuuntuu ja muodostaa vaahtoa. Kermavaahtopakkauksissa ilokaasua on kuitenkin hyvin vähän.
Ilokaasua käytetään myös päihteenä. Se poistaa kipua ja aiheuttaa euforiaa sekä lieviä äänihallusinaatioita. Ilokaasua on käytetty myös alkoholin vieroitushoitoon. [2][3]
Ilokaasua voidaan käyttää polttomoottorissa hetkelliseen tehon lisäämiseen. Kaasua säilytetään nestemäisenä ja höyrystyessään sen lämpötila laskee, jolloin moottoriin syötettävä ilma tai ilman ja polttoaineen seos jäähtyy pienentäen sen tilavuutta, jolloin kaasuseosta voidaan syöttää enemmän samalla paineella. Männän puristuksessa tämä kaasuseos kuumenee, jolloin ilokaasu hajoaa typeksi ja hapeksi. Näin muodostunut lisähappi parantaa polttoaineen palamista, joten polttoainetta voidaan syöttää enemmän ja moottorista saatava teho kasvaa. Suomessa ilokaasujärjestelmien käyttö tieliikenteessä on kielletty.
Typpioksiduulia voidaan valmistaa muun muassa kuumentamalla ammoniumnitraattia (NH4NO3 → 2 H2O + N2O)
Ilokaasu voidaan nesteyttää joko nostamalla paine noin 50-kertaiseksi normaali-ilmanpaineeseen verrattuna, tai laskemalla lämpötila -88 °C:een. Ilokaasun moolimassa on 44,0 g/mol, kiehumispiste -88,5 °C, sulamispiste -90,8 °C ja CAS-numero 10024-97-2 (myös muita numeroita).
Typpioksiduulin ympäristövaikutukset[muokkaa]
Typpioksiduuli on voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä typpioksiduulipäästöjä syntyy Suomessa etenkin maanviljelyssä ja typpilannoitteiden valmistuksessa. Myös katalysaattoriajoneuvojen käytöstä, kotieläinten lannasta ja energiantuotannosta syntyy jonkin verran typpioksiduulipäästöjä.[4] Suurimmat hehtaarikohtaiset typpioksiduulipäästöt syntyvät maanviljelyskäytössä olevilla ja metsitetyillä turvepelloilla.[5]
Typpioksiduuli on Suomen toiseksi yleisin kasvihuonekaasu.[6] Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 296 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin, ja typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta.[7] Lisäksi se aiheuttaa otsonikatoa.[8] Typpioksiduulin on todettu olevan 2000-luvun merkittävin otsonikerrosta heikentävä aine.[9] [10]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ekholm, Tommi 2006: Typpioksiduulin päästöarvioiden vertailu ja epävarmuuksien Monte Carlo -analyysi. Erikoistyö. TEKNILLINEN KORKEAKOULU. Teknillisen fysiikan ja Matematiikan koulutusohjelma. http://www.sal.tkk.fi/publications/pdf-files/eekh06b.pdf
- ↑ http://nyt.fi/20130308-ilokaasusta-tuli-muotipaeihde-paljon-hauskempaa-kuin-alkoholi/
- ↑ http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306460304000930
- ↑ http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2006/khki_2006_2008-04-18_tau_004_fi.html
- ↑ Pihlatie, Mari 2007: Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems. Väitöskirja. Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta. Dissertationes Forestales 36. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/22175/nitrouso.pdf?sequence=1
- ↑ Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2003. National inventory report to the UNFCCC. 27 May 2005. Statistics Finland. Pdf-julkaisu.
- ↑ http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/miksi_8.html
- ↑ TKK, Ympäristönsuojelu, Stratosfäärin otsoni
- ↑ http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/1176985
- ↑ http://www.newscientist.com/article/dn17698-laughing-gas-is-biggest-threat-to-ozone-layer.html
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Ilokaasun kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Nitrous Oxide (englanniksi)
- KEGG: Nitrous oxide (englanniksi)
- AutoWiki: Ilokaasu
- Iloinen kaasu? City-lehti, 18/2010.
- Uusi halpa villitys Helsingin baareissa – päät sekaisin 1800-luvun menetelmällä Iltasanomat, 11.1.2013.
- Ilokaasu nostaa jälleen päätään City-lehti, 15.1.2013.
- Ylen Elävä arkisto: Suomi sai hepulin ilokaasusta
