Ilokaasu

Wikipedia
Ohjattu sivulta Typpioksiduuli
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilokaasu

Nitrous-oxide-3D-vdW.png
Nitrous-oxide-2D-dimensions.png
Nitrous-oxide-2D-VB.png

Tunnisteet
CAS-numero 10024-97-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava N2O
Moolimassa 44,0 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste −90,86 °C (182,29 K)
Kiehumispiste −88,48 °C (184,67 K)
Tiheys 1,2 g/cm3 (@ -89 °C, neste)
Liukoisuus veteen 0,112 g / 100 ml
Ilokaasusäiliöitä joita käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin

Ilokaasu eli dityppioksidi (dityppimonoksidi, typpioksiduuli, N2O) on typen happiyhdiste eli typen oksidi. Huoneenlämmössä dityppioksidi on väritön kaasu. Maatalous on ylivoimaisesti merkittävin dityppioksidin lähde.[1] Dityppioksidi on hiilidioksidia 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Kaupallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilokaasua käytetään happeen sekoitettuna nukutusaineena leikkauksissa, synnytyksissä sekä päihteenä. Nimensä mukaisesti kaasu tekee käyttäjänsä huvittuneeksi. Nukutuskäytössä ilokaasua sekoitetaan happeen suhteessa 1:1 tai 2:1.

Sitä voidaan käyttää myös elintarvikkeiden aerosolipakkauksissa. Valmiskermavaahtopakkauksissa on usein ilokaasua, joka liukenee hyvin rasvaan paineen alaisena. Paineen pienentyessä ilokaasu kaasuuntuu ja muodostaa vaahtoa. Kermavaahtopakkauksissa ilokaasua on kuitenkin hyvin vähän.

Ilokaasua käytetään myös päihteenä. Se poistaa kipua ja aiheuttaa euforiaa sekä lieviä äänihallusinaatioita. Ilokaasua on käytetty myös alkoholin vieroitushoitoon. [2][3]

Ilokaasua voidaan käyttää polttomoottorissa hetkelliseen tehon lisäämiseen. Kaasua säilytetään nestemäisenä ja höyrystyessään sen lämpötila laskee, jolloin moottoriin syötettävä ilma tai ilman ja polttoaineen seos jäähtyy pienentäen sen tilavuutta, jolloin kaasuseosta voidaan syöttää enemmän samalla paineella. Männän puristuksessa tämä kaasuseos kuumenee, jolloin ilokaasu hajoaa typeksi ja hapeksi. Näin muodostunut lisähappi parantaa polttoaineen palamista, joten polttoainetta voidaan syöttää enemmän ja moottorista saatava teho kasvaa. Suomessa ilokaasujärjestelmien käyttö tieliikenteessä on kielletty.

Typpioksiduulia voidaan valmistaa muun muassa kuumentamalla ammoniumnitraattia (NH4NO3 → 2 H2O + N2O)

Ilokaasu voidaan nesteyttää joko nostamalla paine noin 50-kertaiseksi normaali-ilmanpaineeseen verrattuna, tai laskemalla lämpötila -88 °C:een. Ilokaasun moolimassa on 44,0 g/mol, kiehumispiste -88,5 °C, sulamispiste -90,8 °C ja CAS-numero 10024-97-2 (myös muita numeroita).

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Typpioksiduuli on voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä typpioksiduulipäästöjä syntyy Suomessa etenkin maanviljelyssä ja typpilannoitteiden valmistuksessa. Myös katalysaattoriajoneuvojen käytöstä, kotieläinten lannasta ja energiantuotannosta syntyy jonkin verran typpioksiduulipäästöjä.[4] Suurimmat hehtaarikohtaiset typpioksiduulipäästöt syntyvät maanviljelyskäytössä olevilla ja metsitetyillä turvepelloilla.[5]

Typpioksiduuli on Suomen toiseksi yleisin kasvihuonekaasu.[6] Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 296 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin, ja typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta.[7] Lisäksi se aiheuttaa otsonikatoa.[8] Typpioksiduulin on todettu olevan 2000-luvun merkittävin otsonikerrosta heikentävä aine.[9] [10]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilokaasu.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.