Ammoniumnitraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ammoniumnitraatti

Ammonium-nitrate-2D.svg

Tunnisteet
CAS-numero 6484-52-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava NH4NO3
Moolimassa 80,1 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 169 °C (442 K)
Kiehumispiste n. 210 °C, hajoaa
Tiheys 1,7 g/cm3
Liukoisuus veteen 190 g/100 ml (20 °C)

Ammoniumnitraatti on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä, hygroskooppista (ilmasta kosteutta helposti imevää), valkoista kiinteää ainetta. Sen kemiallinen kaava on NH4NO3. Se on typpihapon (HNO3) ammoniumsuola.

Ammoniumnitraatin moolimassa on 80,1 g/mol, sulamispiste 170 °C, hajoaa alle kiehumislämpötilansa noin 210 °C, suhteellinen tiheys 1,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), liukenee veteen 20 °C lämpötilassa 190 g/100 ml ja CAS-numero 6484-52-2. Ammoniumnitraattia käytetään kylmäpusseissa, sillä se reagoi veden kanssa endotermisesti, lämpöä sitoen, jolloin sen lämpötila laskee.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammoniumnitraatin massasta on 34 % typpeä. Suuren typpipitoisuutensa vuoksi se on erityisen hyvä typpilannoite, ja sitä käytetään erityisesti sellaisilla mailla, joissa on jo entuudestaan fosforia riittävästi tai johon sitä saadaan karjanlantaa levittämällä. Pelkästään lannoitteena sitä käytetään maailmanlaajuisesti noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuumennettaessa ammoniumnitraatti hajoaa kaasumaisiksi aineiksi, jolloin vapautuu myös happea ja typpioksiduulia. Se onkin voimakas hapetin, ja jos se joutuu kosketuksiin palavan orgaanisen aineen kanssa, seurauksena voi olla räjähdys.

Räjähdysvaaran vuoksi lannoitteena käytettävää ammoniumnitraattia usein laimennetaan sekoittamalla siihen muita aineita, jolloin typpipitoisuus vähenee 28 %:iin.[1] Puhtaalle ammoniumnitraatille Tukes on antanut ankaria varastointimääräyksiä.[2]

Kuuluisia onnettomuuksia on mm. 1947 tapahtunut Texas Cityn onnettomuus, jossa ammoniumnitraattilastissa ollut laiva räjähti.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käytännön Maamies 1/2009, sivu 15
  2. Käytännön Maamies 1/2009, sivu 14

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.