Hypoksia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hypoksiaa ihmiskehossa. Hypoksiasta vesistöissä katso happikato.

Hypoksia tarkoittaa kehon vähentynyttä hapensaantia ja siitä johtuvaa keskushermoston hapenpuutetta. Anoksia tarkoittaa täydellistä hapenpuutetta. Mahdollisia syitä hypoksiaan ovat suuri korkeus (esim. lentäessä tai vuoristokiipeilyssä), riittämätön keuhkotuuletus, vähähappinen ilma, synnynnäisen sydänvian aiheuttama oikotie verenkierrossa, vajaatoiminta verenkierrossa, anemia, häkämyrkytys sekä esimerkiksi syanidimyrkytyksen aiheuttama solujen hapenottokyvyn vajaus. Myös turvotus voi aiheuttaa paikallista hypoksiaa, sillä se hidastaa hapen kulkemista hiussuonesta kudossoluun.[1]

Hypoksia on erityisen vaarallista sikiölle, jolle hypoksiaa voivat aiheuttaa muun muassa istukan vajaatoiminta, napanuoran puristuminen, raskaudenaikainen myrkytys ja ylipitkä synnytys. Vastasyntyneellä hypoksia voi johtua keuhkojen kehittymättömyydestä.[2]

Tahallisesti itselle aiheutettua hypoksiaa kutsutaan "happihumalaksi". Siinä aiheutetaan itselle ensin hyperventilaatiotila, jonka jälkeen jollakin tavalla estetään aivojen hapen saanti. Happihumala on terveydelle vaarallinen: se voi laukaista epileptisen kohtauksen tai piilevä sydänvika voi oireilla. Tajunnan menetykseen liittyvä kaatuminen voi aiheuttaa loukkaantumisen.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Walter Nienstedt et al.: ”Hengitys”, Ihmisen fysiologia ja anatomia, s. 288. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26962-X.
  2. Kari Viitapohja: Hypoksia, Asfyksia, RDS-tauti Kehitysvammahuollon tietopankki. 10. joulukuuta 2002. Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry.. Viitattu 6.8.2008.
  3. Aluelehti Saimaa
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.