Peptidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tetrapeptidi

Peptidit ovat proteiineja pienempiä aminohappoketjuja, jotka koostuvat tavallisesti alle viidestäkymmenestä aminohaposta. Niillä ei ole yleensä määriteltyä kolmiulotteista rakennetta, mikä voi olla niiden tärkein erottava tekijä proteiineihin nähden. Ne muodostuvat aminohappojen sitoutuessa kovalenttisesti toisiinsa amidi- eli peptidisidoksilla muodostaen suoria tai syklisiä molekyylejä. Ribosomaaliset peptidit ovat yleensä suoria ja ei-ribosomaaliset syklisiä tai haaroittuneita. Polypeptideiksi kutsutaan yleensä molekyylejä, jotka koostuvat 15–50 aminohappotähteestä. Vielä pienempiä peptidirakenteisia aineita, joissa on esimerkiksi 3–14 aminohappotähdettä, kutsutaan yleensä oligopeptideiksi. Kahdesta aminohaposta koostuvan peptidin nimitys on dipeptidi, kolmesta koostuvan tripeptidi, neljästä koostuvan tetrapeptidi, viidestä koostuvan pentapeptidi ja kymmenestä aminohaposta koostuvan dekapeptidi jne. Oligopeptideillä on vastenmielinen haju, ja ne antavat oksennukselle sen tunnusomaisen, pistävän, hajun.

Polypeptidin, oligopeptidin ja proteiinin eroja ei ole määritelty hyvin tarkkaan. Esimerkiksi 51 aminohaposta koostuvaa insuliinia voidaan pitää peptidinä ja Alzheimerin tautiin liittyvää 39–43 aminohaposta koostuvaa beta-amyloidia voidaan nimittää proteiiniksi. Erotuksena peptideihin, proteiinit ovat isoja molekyylejä, jotka tavallisesti koostuvat vähintään viidestäkymmenestä aminohaposta, mutta ne voivat koostua yli tuhannestakin aminohaposta. Tärkein proteiinien rakenteellinen ominaispiirre on se, että niillä on määritelty kolmiulotteinen rakenne.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bailey P D: An introduction to peptide chemistry. John Wiley & Sons Ltd, England, 1990.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.