Oligopeptidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oligopeptidi on muutamasta aminohaposta koostuva yhdiste.

Monet oligopeptidit ovat myrkyllisiä ja entsyymitoimintaa estäviä hormoneja. Oligopeptidissa on 2-20 aminohappoa. Oligopeptidit jaetaan aminohappojen määrän mukaan dipeptideihin, tripeptideihin, tetrapeptideihin ja niin edelleen. Jo kolme eri aminohappoa voivat muodostaa kuusi erilaista ketjua. Vapailla oligopeptideillä on vastenmielinen, pistävä haju; ne antavat oksennukselle sen tunnusomaisen löyhkän.

Muutamia lyhyitä peptidejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi amatiinit ovat RNA-transkription estäjiä ja siten myrkyllisiä. Glutationi GSH on tripeptidi (γ-L-glutamyyli-L-kysteinyyliglysiini), joka luovuttaa elektronin ja pelkistää minkä tahansa disulfidisillan.lähde? Netropsiini sitoutuu sellaisiin DNA-juosteisiin, joissa on runsaasti adeniini-tymiini -pareja.

Tyypillinen oligopeptidi on hormoni oksitosiini, jossa on 9 aminohappoa ja yksi rikkisilta. Sen molekyylipaino on 1007[1]. Oksitosiinin aminohappojärjestys on Kys Tyr Ile Gln Asn kys Pro Leu Gln[2]. Vasopressiini eli adiuretiini on vastaavan kokoinen: sen molekyylipaino on 1084 ja ketju Kys Tyr Phe Gln Asn Kys Pro Arg Gly. Pyroglutamyylidekapeptidin ketju on glu his trp ser tyr gly leu arg pro gly[3] Angiotensiini on lopullisessa muodossaan 8 aminohapon mittainen peptidi, jonka aminohapot ovat järjestyksessä asp arg val tyr ile his pro phe[4]. Ihon pigmenttiä eli väriä sääteleviä melanosyytteja stimuloivat MSH-hormonit ovat 13 aminohapon pituisia. Hieman pidempi on jo 32 aminohapon kalsitoniini, jonka molekyylipaino on 3600. Parathormoni eli paratyriini PTH on jo 74 aminohapon mittainen polypeptidi, molekyylipainoltaan 8500. Soluissa osallistuu hapetus-pelkistysreaktioihin gamma-glutamyylikystenyyliglysiini eli glutationi, jossa ketjun muodostavat gamma-glutamiinihappo, kysteiini ja glysiini.[5].

Bakteerisolun seinän mureiinissa on ei-homokiraalista tetrapaptidiä L-ala-D-glu(alfa-CONH2)-L-Lys-D:alaa. Lysiinin tilalla voi olla diaminomeliinihappo DAP, ornitiini tai diaminovoihappo[6].


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erkama,Biokemia I, 2. korjattu painos, ISBN 951-662-030-2, ja ISBN 951-662-031-0, Gaudeamus 1974, sivu 182
  2. Campbell, Biochemistry, ISBN 0030018722, s. 83
  3. Erkama, s. 181
  4. Erkama, s. 190
  5. Pantti Mälkönen, Orgaaninen kemia, s. 207
  6. erkam1, sivu 30

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]