Amidi
Kemiassa amidi tarkoittaa epäorgaanista anionia tai orgaanisessa kemiassa funktionaalista ryhmää. Rikkiä sisältäviä amideja kutsutaan sulfonamideiksi.
Amidianioni on ammoniakin erittäin voimakas konjugaattiemäs, NH2-.
Amidit ovat myös karboksyylihappojen johdoksia, joissa hydroksyyli-ryhmä (-OH) on korvattu amiinilla tai ammoniakilla. Laktaamit ovat rengasrakenteisia amideja.
Sisällysluettelo |
Nimeäminen [muokkaa]
- Esimerkiksi: CH3CONH2 nimetään asetamidiksi eli etaaniamidiksi
- Muita esimerkkejä: CH3CH2CONH2 on propaaniamidi, CH3CH2CON(CH3)2 on N,N-dimetyylipropaaniamidi.
Synteesi [muokkaa]
Amideja on vaikea valmistaa suoraan karboksyylihapoista, koska amiinit ja ammoniakki ovat emäksiä, jotka muuttavat happaman karboksyylihapporyhmän karboksylaattianioniksi (karboksyylihapon ammoniumsuolaksi). Kuitenkin voimakkaasti kuumentamalla voidaan saada karboksyylihappo ja amiini (tai ammoniakki) muodostamaan amideja.
- CH3COOH + C6H5NH2 → C6H5NHCOCH3 + H2O
Amideja valmistetaan tavallisemmin happoklorideista ammoniakin ja amiinien avulla.
- CH3COCl + C6H5NH2 → C6H5NHCOCH3 + HCl
Reaktiot [muokkaa]
Amidit eivät ole reaktiivisia verrattuna muihin karboksyylihappojen johdoksiin. Amidisidos on kestävä ja esiintyy mm. proteiineissa, jotka ovat tuhansista aminohapoista peptidisidosten avulla muodostuneita makromolekyylejä.
Amidien hydrolyysi hapoiksi onnistuu kuumentamalla amidia hapon tai emäksen läsnä ollessa.
Amidien pelkistäminen amiineiksi tapahtuu litiumalumiinihydridillä (LiAlH4).
- RCONH2 + LiAlH4 → RCH2NH2
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Etälukio: Amidit
- IUPAC Goldbook: Amides (englanniksi)