Juomavesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesijohtovesi on juomakelpoista useissa maissa.

Juomavesi tarkoittaa vettä, jota voi käyttää juomiseen. Juomavesi on talousvettä. Juomavettä valmistetaan pääasiassa makeasta vedestä eli pohjavedestä, joki- tai järvivedestä.

Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. YK arvioi, että makean veden kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu kyseisenä ajanjaksona. 884 miljoonalla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] YK:n yleiskokous linjasi heinäkuussa 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.[2]

On myös arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi Israelin ja sen naapureiden konflikteja. YK:n arvion mukaan vuonna 2030 puolet maapallon ihmisistä asuu alueilla, joilla vedensaanti on rajoitettua.[3]

Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Vesijohtovesi juomavetenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vesijohtovesi

Talousveden laatu on Suomessa erinomaista[4][5] Vuonna 2003 UNESCO raportoi, että Suomessa on maailman paras veden laatu[6]

Juomavetenä käytettävään vesijohtoveteen saatetaan joissain tapauksissa lisätä klooria estämään haitallisten bakteerien kasvua eli vesi desinfioidaan.[7] Monissa teollistuneissa maissa vesilaitokset lisäävät vesijohtoveteen fluoria sisältäviä yhdisteitä hammaskarieksen estämiseksi. Näin tehtiin aiemmin Suomessakin Kuopiossa, jossa sitä lisättiin vesijohtoveteen vuoteen 1992 saakka enimmillään 1,2 mg/l.[8] EU:n talousvedelle asettama laatuvaatimuksen raja-arvo on 1,5 mg/l. Suurina annoksina fluori ja kloori ovat myrkyllisiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YLE: YK: Käymälä ja vesi ovat ihmisoikeuksia (viitattu 29.7.2010)
  2. UN News Center: General Assembly declares access to clean water and sanitation is a human right (viitattu 28.7.2010)
  3. Kreikan kokoinen alue aavikoituu joka vuosi - YK vastaiskuun YLE Uutiset
  4. Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.9.2012.
  5. Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.1.2013.
  6. WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)
  7. Helvi Heinonen-Tanski (toim.): Miten taataan koko ihmiskunnalle turvallinen vesi?. Kuopion yliopisto, 2004. ISSN 0786-4728. Teoksen verkkoversio.
  8. Vesi. Viitattu 13.10.2010
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.