Hauhon alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mallasvesi näkyy kuvassa Valkeakosken takana. Järvi toimii Hauhon alueen alarajana.

Hauhon alue (vesistöaluetunnus 35.77) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 312,4 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 15,37 %. Vesistön alueen alarajana on Mallasvesi, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 1 702,04 neliökilometriä ja sen järvisyys on 17,64 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Mallasveden ja Pälkäneveden alueeseen (35.71).[1][2]

Alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat alla luetellut viisi aluetta tai valuma-aluetta. Jos vesitöllisesti ylempi alue laskee alempaan vesitöalueeseen, ovat ne sisennetty vastaavasti niin, että enemmän sisennetty alskee vähemmän sisennettyyn: [1][2]

  • Ilmoilanselän alue (35.771)
    • Hauhonselän alue (35.772)
      • Iso-Roineen alue (35.773)
        • Pyhäjärven alue (35.774)
      • Vuolujoen valuma-alue (35.775)

Ilmoilanselän alue (35.771)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottaa vastaan koko Hauhon reitin vedet, jotka sisältävät kaikki Hauhon alueen (35.77) vesien lisäksi yläjuoksulta Kukkian reitin valuma-alueen (35.78) vedet ja Ormajoen valuma-alueen vedet (35.79). Hauhon alueella siihen laskee Hauhonselän alue (35.772) ja, tämä järvenosan Lakkianselän kautta, laskee vielä Iso-Roineen alue (35.773). Ilmoillanselän alue on pinta-alaltaan pieni ja sen pääjärvi on Ilmoilanselkä, joka laskee Kyllönjokea myöten Pinteleeseen ja joka laskee itse Ruotsilanselkään. Pinteleen pohjoispuolella sijaitsee Kytöjärvi, joka laskee Myllyojaa myöten siihen Iltaslammin kautta. Ilmoillanselkään laskee pohjoisesta yhteistä Särkisillanojaa myöten järvet Karttaslampi, Särkijärvi, Ansajärvi, Kalajärvi, Aivujärvi ja Hangasjärvi, sekä Sydänmaanjärvi kaikista näistä kauimpana. Hieman idempänä sijaitseva Vähäjärvi laskee suoraan Ilmoillanselkään, ja samoin tekee laskujoen suussa Kissalammi. Ilmoilassa järveen laskee Jokijärvi, johon vastaavasti laskee Työjärvi. Jokijärven laskuojaan yhtyy Vekurinjärven laskuoja, joka on yhteinen toisen nimettömän lammen kanssa.[3]

Hauhonselän alue (35.772)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhonselän alue laskee Ilmoilanselän alueeseen Hauhonselän Lakkianselältä alkavaa lyhyttä Alvettulanjokea myöten. Lakkianselkään laskee yläjuoksulta vielä Iso-Roineen alue (35.773), jonka alimman järven Iso-Roineen laskujoki Vuolle laskee siihen. Hauhonselän kaakkoispuolella sijaitsee Vuolujoen valuma-alue (35.775), jonka lasku-uoma Vuolujoki laskee järven kaakkoispäähän. Hauhonselän lounaispuolella olevalla ylänköalueelta laskee järveen yksittäisiä ojia. Siellä ei ole järviä. Eteläpuolen vesistöt kuuluvat tosiaan Vuolujoen valuma-alueeseen, joten Hauhonselän vesistöjä on enää järven itäpuolella. Siellä kulkee Hauhon kautta pitkä harjujakso, jonka ympärillä järvet ovat. Hauhon kirkonkylällä sijaitsevat harjujärvet ovat Likolammi, Särkijärvi, Euttulammi, Hakalammi ja ojaton Saunalammi. Ne laskevat Rampsinojaa pitkin Vitsiälänlahteen. Kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitsee Vuorenselkä, joka laskee Hauhonselän Kirkonkylänlahteen. Sen valuma-alueella sijaistevat lähekkäin Uppolammi, Kirrinen ja tähän laskevat Hyvikkälänjärvi ja Liinalammi.[4]

Iso-Roineen alue (35.773)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Roineen alue laskee Hauhonselän alueelle niin, että Ison Roineveden lasku-uoma Vuolle laskee Hauhonselän Lakkianselkään, joka vuorostaan laskee heti lyhyttä Alvettulanjokea pitkin Ilmoilanselälle. Iso-Roineen alueelle laskee kaksi vesistöaluetta: kaakosta päin tulee Pyhäjärven alueen (35.774) vedet, kun Pyhäjärvi laskee lyhyttä Lehdesmäenjokea pitkin Iso-Roineveteen, ja koillisesta päin tulee Kukkian reitin (35.78) vedet, jonka alajuoksulla sijaitsevat Vihavuoden kosket laskevat Vihajärvestä Iso-Roineeseen.[5]

Iso-Roinevesi jakaa oman vesistöalueensa luoteis- ja kaakkoisosiin. Luoteisosassa on eniten vesistöjä, joista suurin on Konaanjärvi. Se laskee Lokajokea Iso-Roineveden Lokajoenlahteen Miehoilassa. Lokajoen valuma-alueella sijaitsee paljon järviä. Myllyjärvestä laskee oja sen pohjoisrantaan. Samaa ojaa laskevat myös Sorvajärvi, Käkistenjärvi, Ropakko ja Lähdejärvi. Vuolijärvi laskee Ruokolammen läpi ja Koivusenniemenojaa myöten Konaanjärven Mustalahteen. Ojan valuma-alueella sijaitsevat myös Hiiramenjärvi, Valkjärvi, Pitkäjärvi, Levälampi, Arajärvi ja Tuoresjärvi. Järven pohjoispäähän Koivulahteen laskee Koijärvestä lyhyt oja. Ojan valuma-alueella sijaitsevat kaikki kolme Rummakkojärvet. Myös Yli-Ansiojärvi luetaan tähän valuma-alueeseen, vaikka laskuoja katoaakin kartan mukaan metsään. Pohjoisrannoille laskee vielä Katumajärvi ja Urasjärvi omia ojiaan myöten. Tervaluhdinmaalla on vielä pieni Linnuslampi.[5]

Iso-Roineveden kaakkoisrnnoille laskee vielä muutama järvi. Järven eteläpäähän Hauhon kirkonkylän vieressä laskee Kenkijärvi Kalailanlahteen ja Roineenlahteen. Rukkoilan suunnalla sijaitsee Iso-Syöliö ja Hiiriselän kohdalla on Kalijärvi. Kailanlahdelle laskevalla Paskurilla on suurempi valuma-alue. Siihen kuuluvat Kyläjärvi, Hallaminjärvi, Siikanen, Särkijärvi ja Mytöönjärvi.[5]

Pyhäjärven alue (35.774)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärven alue, joka on itse pieni vesistöalue, laskee Pyhäjärvestä alkavalla lyhyellä Lehdesmäenjoella Iso-Roineeseen. Pyhäjärvi on vesistöalueensa pääjärvi. Pyhäjärveen laskee idästä päin Kopsjoki, joka tuo Leheen kautta Ormajoen valuma-alueen (35.79) yläjuoksun vesiä. Pyhäjärven lahteen Pyhälampeen laskee Paskuri ja viereiseen Halminlahteen Iso-Hyypiö ja Pikku-Hyypiö yhteistä ojaa pitkin. Etelärantaan laskee Kotkijärvi, jonka valuma-alueella sijaitsevat myös Särkemä ja Kortejärvi, jotka jäävät harjujakson pohjoispuolelle. Siellä sijaitsevat laskuojattomat Iilijärvi ja Poutunlammit. Harjun eteläpuolella sijaitsevat vielä Luijanen, Roukanen, Veittijärvi, Poutunjärvi ja suuri Akkijärvi. Akkijärven valuma-alueella on vielä Haukilammi, Pikku-Akkijärvet, Jylhäjärvi ja Pulkkilanlammi.[6]

Vuolujoen valuma-alue (35.775)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuolujoen valuma-alue on Hauhon reitin latvavesiä. Sen pääuoma on Vuolujoki, joka laskee Hauhonselän kaakkoispäähän. Hauhonselkä kuuluu Hauhonselän alueeseen (35.772). Valuma-alueen suurin järvi on Jylisjärvi, joka on valuma-alueen latvajärviä Jänisjärven kanssa. Ne laskevat Jänisjokea pitkin Takamaalle, missä jokeen yhtyy kaakosta tuleva Mustanvirranjoki. Sen valuma-alueella sijaitsevat Mustavirta ja Onkijärvi. Jänsijoki jatkaa Kahvilankulmalle Myllylammin patolampeen, jossa siihen yhtyy pohjoisesta Karuttanjoki. Sen valuma-alueella sijaitsevat Karuttanjärvi, Ajosjärvi, Sorsamo ja Hepojärvi. Jänisjoki muuttuu Kahvilankulmalla ensin Rouvinjoeksi, ja sitten Lianojaksi, ennen laskemistaan Eteläistenjärveen. Tästä alkaa peltoaukean läpi virtaava Vuolujoki, joka laskee yhdeksän kilometrin jälkeen Hauhonselkään. Vaholammi on Sarkonvuorella sijaitseva lampi, joka laskee Myllyojaa myöten Eteläistenjärveen. Alajuoksulla sijaitseva Hanhijärvi yhtyy Haarajokea myöten Vuolujokeen Ajorannassa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hauhon alue (35.77) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
  2. a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. Ilmoilanselän alue (35.771) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2019.
  4. Hauhonselän alue (35.772) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2019.
  5. a b c Iso-Roineen alue (35.773) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2019.
  6. Pyhäjärven alue (35.774) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2019.
  7. Vuolujoen valuma-alue (35.775) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2019.