Tampereen oikorata
| Tampereen oikorata | |
|---|---|
 Tampereen oikoradan suunniteltu reitti |
|
| Perustiedot | |
| Reitti | Kulju – järjestelyratapiha – lentoasema – Kalkku–Elovainio |
| Peltolammi–lentoasema | |
| Rakennuskustannus | 613 milj. €[1] |
| Liikenne | |
| Tavarajunia / vrk | 52 (2040)[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30[1] km |
| Raiteiden lkm | pääosin 2 |
| Raideleveys | 1 524 mm |
| Sähköistys | 25 kV 50 Hz |
Tampereen oikorata tai Tampereen läntinen ratayhteys on Tampereen seudulle suunniteltu uusi rataosuus, jolla purettaisiin tavarajunien aiheuttamaa ruuhkaa Tampereen päärautatieasemalla ja Pispalan kannaksella. Rata palvelisi tavaraliikenteen lisäksi Tampere-Pirkkalan lentoasemalle suuntautuvaa paikallisliikennettä. Tarkoitus on myös siirtää nykyisin kaupunkirakenteen keskellä toimiva Tampereen järjestelyratapiha uuden rataosuuden varrelle Lempäälään.[2]
Rakentamisen syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen rautatieasema on nykyisin eräs Suomen merkittävimmistä rautatieliikenteen risteysasemista. Ratapiha on ruuhkainen etenkin tasatuntien aikaan. Aseman raiteiston kuormitusta lisää sen kautta kulkeva tavaraliikenne. Rasitus on merkittävä, sillä Tampereen kautta kulkee valtaosa Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä kulkevasta rautatieliikenteestä. Uusi Tampereen keskustan kiertävä ratalinjaus parantaisi tavaraliikenteen kulun edellytyksiä, matka-aikoja ja toimintavarmuutta. Kun kannaksen kautta kulkeva tavaraliikenne siirtyisi uudelle reitille, tulisi mahdolliseksi lisätä henkilöliikenteen ja etenkin suunnitellun lähijunaliikenteen kapasiteettia päärautatieasemalla ja muualla keskustan alueella. Samalla lentoasema voitaisiin saada henkilöjunaliikenteen piiriin.[1]
Lisäksi nykyisin Nekalan alueella sijaitseva Tampereen järjestelyratapiha aiheuttaa alueelle vaarallisten aineiden kuljetuksen vuoksi turvallisuusriskin sekä haittaa lähiympäristön kehittämistä. Järjestelyratapiha voitaisiin siirtää uuden rataosuuden varrelle Lempäälään, jolloin sille olisi käytettävissä laajemmin tilaa ja nykyistä aluetta voitaisiin kehittää asumisen ja keskustatoimintojen tarpeisiin.[1]
Linjaus ja asemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratalinjaus erkanisi Pääradasta Lempäälässä Kuljun aseman eteläpuolella, josta se suuntaisi luoteeseen. Tälle osuudelle sijoittuisi uusi järjestelyratapiha. Rata ohittaisi Tampere-Pirkkalan lentoaseman itäpuolelta, jonne sijoittuisi uusi rautatieasema. Lentoaseman pohjoispuolelta erkanisi kohti koillista pääosin tunnelissa eteläisen Pirkkalan halki kulkeva kaksiraiteinen yhdysrata, joka liittyisi Päärataan Tampereen Peltolammilla. Oikoradan päälinjaus jatkuisi lentoasemalta luoteeseen ja asettuisi Tampereen kehätien rinnalle Pirkkalan Huovissa. Pyhäjärven ratalinjaus ylittäisi Rajasalmessa nykyisen Rajasalmen sillan rinnalle rakennettavalla uudella rautatiesillalla. Nokian Kalkussa radasta haarautuisi yhteys Porin radalle. Oikorata jatkuisi kehätietä seuraten Ylöjärven Elovainioon, jossa se liittyisi takaisin Päärataan. Suunnitelman mukaan henkilöjunia liikennöitäisiin lentoasemalta Peltolammin ja Kuljun suuntiin.[1]
Tarkastellut vaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnitteluvaiheessa radan linjaukselle esitettiin useita vaihtoehtoja, jotka noudattivat likipitäen samaa reittiä. Valitun reitin ohella tarkasteltiin muun muassa tunnelilinjausta lentoaseman kiitotien alitse, radan rakentamista Kalkun teollisuusalueen halki sekä radan linjaamista Ylöjärvellä Elovainion ja Metsäkylän välistä. Lopulta valittu reittivaihtoehto oli yhdistelmä useista tarkastelluista vaihtoehdoista.[1]
Suunnittelutilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Radan toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Liikenneviraston Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laatima selvitys on valmistunut tammikuussa 2016. Maakuntakaavassa on varauduttu ratayhteyden toteuttamiseen vuoteen 2040 mennessä.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Tampereen läntinen ratayhteys (pdf) 1/2016. Liikennevirasto. Arkistoitu 13.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
- ↑ Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan liitto. Viitattu 13.10.2019.