Väinö Paunu
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Tarkennus |
| Väinö Paunu Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Lajityyppi | Linja-autoyritys |
| Perustettu | 1926 |
| Perustaja | Väinö Paunu |
| Toimitusjohtaja | Martti Paunu |
| Avainhenkilöt | Martti Paunu, Jarmo Paunu |
| Kotipaikka | Tampere, Suomi |
| Toiminta-alue | Tampereen seutu, Helsinki |
| Toimiala | Tampereen sisäinen liikenne, tilausajoliikenne, |
| Tuotteet | Linja-autojen reittiliikenne |
| Henkilökuntaa | noin 250 |
| Tytäryhtiöt | PR-Bussit Oy |
| Omistaja | Martti Paunu |
| Kotisivu | www.paunu.fi |
Väinö Paunu Oy, eli Paunu, on pirkanmaalainen linja-autoyritys. Yrityksen perusti Väinö Paunu vuonna 1926.[1] Yrityksen toimitusjohtaja on Väinö Paunun poika Martti Paunu. Yhtiö ajaa Tampereen joukkoliikenneyksikön (JOLI) kaupunkiliikennettä Tampereella, lähiliikennettä Tampereen kaupunkiseudulla, vakiovuoroliikennettä Pirkanmaalla, ExpressBus-pikavuororeittejä sekä tilausajoja. Paunu on mukana Tampereen yhteistariffiliikenteessä. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Tampereella Nekalan kaupunginosassa.
Sisällysluettelo |
Historiaa[muokkaa]
Vuonna 1901 syntynyt Väinö Paunu aloitti liikennöinnin 13-paikkaisella Chevrolet-linja-autolla vapunpäivänä 1926 Tampere–Epilä -linjalla.[2] Vuonna 1929 alkoi liikenne Tampere–Jyväskylä -linjalla ja 1930-luvulla liikennöitiin jo Mänttään, Kuruun, Lahteen sekä Kuhmoisiin. Väinö Paunu oli perustamassa 1936 Tampereen Liikenne Oy:tä joka harjoitti Tampereen sisäistä paikallisliikennettä ennen Tampereen kaupungin liikennelaitoksen perustamista 1949. Vuonna 1939 Paunulla oli noin 40 linja-autoa.[1] Kalustossa oli useita automerkkejä, koska Väinö Paunu halusi vertailla eri automerkkien ja -mallien soveltuvuutta liikennekentälleen. Sotavuodet katkaisivat tämän kehityksen ja vielä pitkään sodan jälkeen linja-autoliikenne kärsi huonosta kalustosta ja varaosapulasta.
Vuonna 1942 Väinö Paunu perusti yhdessä viiden muun liikennöitsijän kanssa Ajokki Oy:n linja-autokoritehtaan Tampereelle.[3] Ajokki Oy:n osake-enemmistö siirtyi 1952 valtion haltuun ja se toimi itsenäisenä yhtiönä vuoteen 1989 jolloin siitä tuli osa Carrus Oy:tä. Väinö Paunulla oli vuosina 1950–1967 myös omaakin linja-autokorituotantoa (Korittamo Oy) yhteistyössä Ajokin kanssa. 1950- ja 1960-luvuilla Paunu oli suurin yksityinen Vanaja-linja-autojen käyttäjä; Vanajan valmistuksen loputtua Paunun kaluston valtamerkiksi tuli Volvo. Viimeinen Paunun hankkima Vanaja vuodelta 1971 on nykyisin museoautona. Yrityskaupoissa Paunun autokantaan tuli muitakin automerkkejä, lähinnä Scanioita.
1950-luvulla Paunu aloitti liikenteen Tampere–Helsinki-välillä[1] ja vuonna 1956 perustettiin Tampereen seudun paikallisliikenteeseen runkolinjat Nokia–Kangasala ja Nokia–Lempäälä. 1960-luvulla Paunun linjaverkosto laajeni Kotkaan, Turkuun, Hämeenlinnaan ja Forssaan.[4] Yrityskauppojen myötä Paunu sai vuonna 1959 yhtenäisen pikavuoron välille Turku−Tampere−Jyväskylä. Yhtiö harjoitti tässä vaiheessa myös tavaralinjaliikennettä. Vuonna 1972 Paunulla oli 110 linja-autoa, 24 rekkaa ja 430 työntekijää.[4] Kuitenkin jo samana vuonna yhtiö luopui tavaraliikenteestä, koska henkilöliikenteen kehittäminen vaati enemmän pääomaa. Vuonna 1979 Paunu hankki Wäinämöiseksi ristityn linja-auton tilausliikenteeseen ja 1980-luvulta alkaen yhtiöllä oli useita Kalevalan henkilöiden mukaan nimettyjä busseja tilaus- ja pikavuoroliikenteessä.
Yrityskaupoilla Paunulle siirtyivät mm. Tottijärven Linja Oy:n (1968), tamperelaisen Anton Viitasen (1972), pälkäneläisen Roholan (1972), pirkkalalaisen Antti Suojärven (1986) ja sahalahtelaisen Ylisen Liikenteen (1988) toiminnot. Muutamilta muilta liikennöitsijöiltä on siirtynyt Paunulle yksittäisiä vuoroja.
Väinö Paunu toimi aktiivisesti myös liikennealan luottamustehtävissä ja hän sai liikenneneuvoksen arvonimen vuonna 1962. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto hänelle myönnettiin 1969.[5] Hän kuoli kotikaupungissaan Tampereella vuonna 1979 78 vuoden ikäisenä.
Vuoteen 1939 mennessä Väinö Paunu oli kasvanut Suomen viidenneksi suurimmaksi Linja-autoliiton jäsenyritykseksi, jonka kaluston muodostivat 45 autoa. Kahta vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1959 sijoitus oli neljäs ja autoja 68, ja vuonna 1972 Paunu oli sijalla 5 automäärällä 110.[6] Nykyisin Paunulla on noin 120 linja-autoa ja noin 250 työntekijää.
Toimitusjohtajat[muokkaa]
Paikallisliikennereitistö[muokkaa]
Tampere[muokkaa]
Paunu liikennöi syksyllä 2011 seuraavia Tampereen joukkoliikenteen linjoja[7]:
| Linja | Reitti | Kilpailutuskierros | Sopimuksen voimassaoloaika | Optio | Lisätietoa |
|---|---|---|---|---|---|
| 7, 7T | Siivikkala–Sarankulma (Pirkkahalli) | 1/2007 | 11.8.2008–11.8.2013 | 3 vuotta | liikennöidään yhteistyössä Länsilinjat oy:n kanssa. |
| 10 | Pispalanharju–Järvensivu | 1/2008 | 11.8.2008–14.8.2011 | 2 vuotta | |
| 15 | Keskustori–Kaukajärvi | 2/2008 | 10.8.2009–9.8.2014 | 3 vuotta | |
| 22 | Pyynikintori–Annala | 1/2009 | 16.8.2010–9.8.2015 | 3 vuotta | Tarjouskilpailu voitettu tarjousyhteenliittymänä Länsilinjojen kanssa. Paunu ajaa 22:n, Länsilinjat 17:n ja 20:n. |
| 27 | Ryydynpohja–Irjala | 1/2007 | 11.8.2008–11.8.2013 | 3 vuotta | Linjan 7 tapaan alunperin Veolian linja, joka siirtyi yrityskaupan myötä Paunulle. |
| 90, 90X | Pyynikintori–Kaanaa | 2/2010 | 6.6.2011–1.6.2014 (tai talviliikenteen päättymispäivään) | 2 vuotta | Ennen sopimuskauden alkua ja linjan siirtymistä Tampereen joukkoliikenteelle linjaa on liikennöinyt yhteistariffiliikenteenä Veolia ja vuoden 2010 yrityskaupan jälkeen Paunu.
Viikonloppuisin linjaa ajaa myös Tilausliikenne Lauri Möttö Ky osana linjojen 91 ja 92 sopimusta. Muut kuin linjatunnuksella 90X ajettavat vuorot ajavat Olkahisten kautta. |
Kaikilla Tampereen joukkoliikenteen linjoilla on käytössä yhteistariffi koko matkalla, myös kunnanrajan ylittävillä osilla.
Lähiliikennereitistö[muokkaa]
Aitolahti-Teiskon suunta[muokkaa]
Kesäkuussa 2011 Aitolahden-Teiskon suunnan liikenne on siirtynyt Tampereen joukkoliikenteen vastuulle (katso paikallisliikennereitistö). Aitoniemen ja Viitapohjan suunnan vuoroilla on omat linjanumeronsa (91 ja 92) ja Tampereen ulkopuolelle (muun muassa Virroille ja Ruovedelle) jatkuvat vuorot on lopetettu.
Kangasalan suunta[muokkaa]
- 45 Pyynikintori/Keskustori–TAYS–Vatiala–Kangasala as th–Suorama/Tursola–Kangasala las
- 70 Nokia–Keskustori–Messukylä–Suorama–Kangasala las–Pikonlinna/Kaivannon sairaala
- 73 Tampere–TAYS–valtatie 12–Suorama–Kangasala las
- 75 Pyynikintori-Ponsa(-Orivesi)
- 95 Keskustori–TAYS–Olkahinen/valtatie 9–Ruutana–Suinula–Perälä th (osa vuoroista jatkaa Ruutanasta Kangasalle tai toisin päin)
Kangasalan suunnan liikenne voidaan jaotella niin, että runkolinjana on 70, jonka lisäksi 45 ja 95 palvelevat Kangasalan haja-alueita. Kangasalan kautta menevää vakiovuoroliikennettä ajetaan osittain Tampere–Kangasala-osuudella linjojen 45 tai 73 reittejä. Tämän lisäksi samalla välillä ajetaan myös vakiovuoroja jotka eivät ole numeroituja, vaan ajavat ko. osuuden samaa reittiä kuin linja 70, paitsi Tampereen päässä pääteasemana on linja-autoasema, eivätkä vuorot aja rautatieaseman ja Keskustorin kautta.
Linjatunnuksilla 45, 70, 73 ja 95 ajettavat vuorot sekä linjan 70 aikatauluun merkityt Sahalahden vakiovuorot ovat Tampereen yhteistariffiliikennettä.
Lempäälän suunta[muokkaa]
- 71 Nokia–Keskustori–Multisilta–Kulju–Lempäälä–Haurala
- 71B Keskustori–valtatie 3–Ideapark–Lempäälä
- Sääksjärvi-Höytämö
- Hervanta–Sääksjärvi–Hakkarin koulu–Lempäälä–Lempoisten koulu
Linjan 71 vuoroista osa ajaa Kuljussa Vanattaran kautta (aikatauluissa merkitty W). Lempäälän kautta ajetaan myös vakiovuoroja Forssaan ja Toijalan kautta Hämeenlinnaan.
Linjatunnuksella 71 ja linjan 71 aikatauluun merkityt vakiovuorot ovat Tampereen yhteistariffiliikennettä.
Pirkkalan suunta[muokkaa]
- 60 Pyynikintori–Härmälä–Kurikka–Pirkkala (Suuppa)
- 61 Pyynikintori–Härmälä–Pirkkala (Suuppa)–lentoasema–varuskunta/Äijälä th
- 62 Pyynikintori–Härmälä–Pirkkala (Suuppa)–VTK- tai KTV-reitti–Pirkkala (Suuppa)–Härmälä–Pyynikintori
- 63 Pyynikintori–Härmälä–Pirkkala (Suuppa)–Koiso (Pirkkala kko)–Äijälä th
- 65 Nokia–Pirkkala (Suuppa)–Hervanta
VTK = Vähäjärvi–Turkkirata–Kyösti, KTV = Kyösti–Turkkirata–Vähäjärvi
Lähes kaikki vuorot ajavat Tampereelta tultaessa Suupan jälkeen tai Tampereelle ajettaessa ennen Suupalle tuloa joko Kyöstin ja Turkkiradan kautta (linjalla 63 vain Kyöstin), tai Vähäjärven kautta.
Linjatunnuksilla 60, 61, 62 ja 63 ajettavat vuorot ovat Tampereen yhteistariffiliikennettä.
Nokian suunta[muokkaa]
- 70 Kangasala–Keskustori–Rahola–reitti: K, KJ, M tai suoraan–Pirkkalaistori–reitti: R tai V–Keho
- 71 Lempäälä–Keskustori–Rahola–reitti: K, KJ, M tai suoraan–Pirkkalaistori–reitti: R tai V–Keho
- 79 linja-autoasema-valtatie 12-Nokia-Siuro-Mouhijärvi
K = Kankaantaan kautta, KJ = Kankaantaan ja Kalkun kautta, M = Myllyhaan kautta, R = Ruskeepään kautta, V = Viholan kautta
Keskustori–Pirkkalaistori-osuudella ajetaan Nokialla jotain neljästä eri reittivaihtoehdosta jotka määräytyvät aikataulussa kunkin vuoron kohdalla olevan reittikirjaimen mukaan. Sama pätee myös ajoreittiin Pirkkalaistori–Keho-osuudella. Näiden linjamerkintöjen lisäksi ajetaan mo- ja N-merkittyjä vuoroja, joista N-vuorot poikkeavat Sarpatintieltä Pitkäniemen sairaalaan ja mo-vuorot ajavat Hyhky–Sarpatti-osuuden moottoritietä (valtatie 12). Vuorojen, jotka eivät jatka Keskustorilta linjatunnuksen mukaiselle paikkakunnalle (eli Lempäälä tai Kangasala) tai toisin päin, linjatunnus määräytyy sen mukaan onko vuorolta/lle vaihtoyhteys linjatunnuksen suuntaan/nnasta Keskustorilla. Jos vuorolta/lle ei ole yhteyttä, käytetään linjatunnusta 70.
Linjatunnuksilla 70 ja 71 ajettavat vuorot ovat Tampereen yhteistariffiliikennettä.
Vakiovuororeitistö[muokkaa]
- Tampere–Teisko–Ruovesi–Virrat–Ähtäri
- Seinäjoki–Kalakoski
- Tampere–Orivesi–Ruovesi–Virrat–Ähtäri
- Tampere–Kangasala–Orivesi–Längelmäki–Jämsä–Jyväskylä
- Tampere–Kangasala/Yliskylä–Orivesi–Korkeakoski/Juupajoki/Lyly–Mänttä(–Keuruu)
- Orivesi–Korkeakoski–Ruovesi
- Tampere–Kangasala–Sahalahti–Saarioinen–Kuhmalahti–Pohja
- Kangasala–Valkeakoski
- Tampere–Viiala–Toijala–Hämeenlinna
- Tampere–Viiala–Urjala–Forssa
Yllä mainituilla reiteillä ajetaan myös paljon vuoroja jotka kulkevat vain osan reitistä, esimerkiksi Orivesi–Mänttä tai Tampere–Sahalahti–Saarioinen.
Pikavuororeitistö[muokkaa]
- Nokia–Tampere–Valkeakoski/Toijala MT–Hämeenlinna–Riihimäki–Helsinki las/Helsinki-Vantaan lentoasema/Helsingin satamat
- Helsinki–Riihimäki–Hämeenlinna–Valkeakoski–Tampere–Ikaalinen–Parkano–Seinäjoki/Vaasa
- Helsinki–Riihimäki–Hämeenlinna–Pälkäne–Kangasala–Virrat(–Ähtäri)
- Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Orivesi–Ähtäri
- Helsinki–Hämeenlinna–Pälkäne–Kangasala–Tampere
- Turku, satama–Turku las–Loimaa/Forssa–Tampere–Orivesi–Jämsä–Jyväskylä
- Tampere–Pälkäne–Hauho–Lahti–Kouvola–Kotka
Kaikki Paunun pikavuorot ovat ExpressBus-vuoroja. Yllä mainituilla reiteillä ajetaan myös paljon pikavuoroja jotka kulkevat vain osan reitistä, esimerkiksi Tampere-Lahti.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c 80 vuotta suomalaista linja-autoliikenteen historiaa Väinö Paunu Oy. Viitattu 14.3.2013.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 417. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 233. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ a b Paunu Oy Suomen Yrittäjät. Viitattu 14.3.2013.
- ↑ Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajat 1968–2012 Suomen Yrittäjät. Viitattu 14.3.2013.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 465, 524, 525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ Tampereen joukkoliikenne - tarjouspyyntöasiakirjat Viitattu 16.2.2011. (suomeksi)
