Pertti Palmroth
Pertti Pauli Ilmari Palmroth (12. elokuuta 1931 Pirkkala – 29. maaliskuuta 2020[1] Tampere[2]) oli suomalainen kenkäsuunnittelija ja kenkätehtailija. Hän erikoistui korkealaatuisten naistenkenkien ja -saappaiden suunnitteluun.[3][4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palmrothin vanhemmat olivat kenkätehtailija, kunnallisneuvos Pentti Palmroth ja Alli Ester Mandell. Hänen vanhempi veljensä oli kenkätehtailija Juhani Palmroth (1929–1978). Pertti ja Juhani Palmroth kävivät oppikoulua ja olivat kesäisin työssä isänsä Partolaan vuonna 1928 perustamassa kenkätehtaassa. He opiskelivat sitten kenkäalaa Northamptonissa Englannissa kolmisen vuotta ja valmistuivat teknillisestä oppilaitoksesta insinööreiksi ja sen jälkeen olivat vielä vuoden ajan Saksassa Technische Schuhfachschule von Pirmasenssissä[5] [6]. Erityisesti Englannista Pertti Palmroth sai vaikutteita huippumuodista.[6] Hän erikoistui korkealaatuisten naistenkenkien ja -saappaiden suunnitteluun[3][4] ja hänen laadukkaita kenkiään vietiin muun muassa Yhdysvaltoihin.[6]
Suomeen paluun jälkeen veli Juhani Palmroth asettui Partolan tehtaan konttoripuolelle, mutta kenkien suunnittelusta ja myynnistä kiinnostunut Pertti Palmroth alkoi suunnittella naisten muotikenkiä ja -saappaita. Ensimmäiset kenkänsä tuolloin 21-vuotias Pertti Palmroth suunnitteli vuonna 1952.[5] Syksyllä 1952 hän suunnitteli Miss Universum -malliston sandaalit Armi Kuuselalle. Pertti Palmroth hoiti myös tehtaan myynti- ja ostotehtäviä, osallistui messuille ja kiersi myymässä tehtaan kenkiä eri puolille Suomea. Palmrothin suunnittelemia kenkiä alettiin viedä myös ulkomaille vuodesta 1958 alkaen ensin Ruotsiin ja sitten muualle Eurooppaan, Japaniin ja Pohjois-Amerikkaan.[3][4][7][8]
Pentti Palmrothin kuoltua syksyllä 1968 hänen poikansa Juhani ja Pertti hoitivat tehtaita jonkin aikaa yhdessä. Vuonna 1968 Pertti Palmroth rakennutti Hämeen kenkätehtaan läheisyyteen perheelleen 500 neliön asuintalon jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Ilveskoski.[9] Seuraavana vuonna tehtaat jaettiin niin, että Juhani Palmrothille jäi Partolan kenkätehdas (jonka toiminta jatkui vuoteen 1986 saakka).
Pertti Palmroth aloitti Hämeen kenkätehdas Oy:n (myöhemmin Hamken Oy) toimitusjohtajana vuonna 1969. Kenkätehdas toimi aluksi Tampereen Sarankulmassa. Vuonna 1972 hän perusti Palmroth Original -brändin. Vuodesta 1976 alkaen hänen suunnittelemiaan tuotteita alettiin myydä Pertti Palmroth -nimellä.[4][7] Virroilla avattiin tehdas 1980-luvun alussa[5]. Vuonna 1986 Palmroth aloitti Pertti Palmroth oy:n myymäläketjun toimitusjohtaja. Vuonna 1995 Hamken Oy alkoi toimia myös Pirkkalassa.[4][7]
Vuonna 2000 Pertti Palmroth johti suunnittelutiimia johon kuului mm. hänen vaimonsa Hannele Palmroth ja kenkäsuunnittelija Anu Haalahti. [10] [11] Tampereen, Virtain ja Pirkkalan tehtailla työskenteli noin 250 henkilöä. Tuotannosta meni vientiin 60–70 prosenttia, suurimpia markkinoita olivat Pohjoismaat ja Pohjois-Eurooppa, Kanada ja Yhdysvallat. Omia liikkeitä oli Suomessa ja ulkomailla 23.[10]
Vuonna 2004 Pertti Palmroth jätti paikkansa sekä Hamkenin että Pertti Palmroth Oy:n toimitusjohtajana[4][7] ja hänen tilalleen palkattiin suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja.[12] Vuonna 2007 Hamken Oy joutui yrityssaneeraukseen ja suvun piti päättää, mitä se tekisi perheyritykselle. Ratkaisu löytyi sukupolvenvaihdoksesta. Yhtiön johdossa aloitti helmikuussa 2008 Pertti Palmrothin lapsista Mikko Palmroth toimitusjohtajana ja Petrina Palmroth kotimaan myymäläketjun luotsaajana.[12] [13] Vuonna 2012 Palmrothin toiminta jatkui Palmroth Original -nimellä Mikko Palmrothin johdolla. Pertti Palmroth kuoli 88-vuotiaana Tampereella keväällä 2020. Hänen suunnittelemiensa Pertti Palmroth- ja Palmroth-jalkineiden tarina jatkuu hänen luomassaan brändissä ja tuotteissa.[11][14]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coupe D'or du Bon Gout Francais -palkinto vuonna 1965[5]
- Tasavallan presidentien vientipalkinto vuonna 1980[5]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti Palmroth oli vuosina 1952–1986 naimisissa Marja-Leena Miettisen kanssa ja vuodesta 1988 Hannele Paasosen kanssa. Palmrothilla oli viisi lasta ensimmäisen ja kaksi lasta toisen vaimonsa kanssa. Hänellä oli yhteensä 15 lastenlasta. Palmroth asui suurimman osan elämästään Pirkkalassa ja kuoli vuonna 2020 Tampereella.[15][16]
Moottoriurheilija ja kenkäsuunnittelija Tero Palmroth on Pertti Palmrothin poika, Partolan kartanon omistaja Hannes Palmroth oli hänen isoisä ja kenkätehtailija Pentti Palmroth isä.[8][16][17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tainola, Rita: Kenkätaiteilija Pertti Palmroth on kuollut. Ilta-Sanomat 29.3.2020.
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 19.4.2020, s. C 14.
- ↑ a b c Palmroth, Pertti hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Suutarit pysyvät lestissään – Pentti Palmrothin ja Partolan kenkätehtaan tarina.
- ↑ a b c d e STT: Pertti Palmrothin uravalinta oli selvä jo pienestä pitäen. Riihimäen Sanomat, 27.10.1996.
- ↑ a b c Kenkäteollisuuden uranuurtaja Pertti Palmroth on kuollut www.aamulehti.fi. Viitattu 8.4.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Palmrothin historiaa.
- ↑ a b Tero Palmroth tahtoo seksiä kenkiin. (Arkistoitu – Internet Archive) Salon Seudun Sanomat 3.4.2008.
- ↑ Näsinneulan arkkitehti suunnitteli kenkämogulin kodin: tältä luksustalo näyttää! Iltalehti 21.11.2019.
- ↑ a b Kiiskinen, Eija: Palmrothilla tuote puhuu puolestaan. Keskisuomalainen, 19.4.2000.
- ↑ a b Kenkätehdas Palmroth sai uuden alun konkurssin jälkeen: "Olen kasvanut tekemään Palmrothia" Ilta Sanomat. 30.9.2014. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ a b Riitta Korhonen: Nyt on meidän vuoromme yrittää Talouselämä. Viitattu 1.5.2020.
- ↑ Palmroth-kenkien tuotantoyhtiö konkurssiin Etelä-Suomen Sanomat. 20.9.2011. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Tamperelainen Palmroth haluaa olla ennemmin designyritys kuin perinteinen jalkinevalmistaja – yrittäjillä on erityinen kasvusuunnitelma: ”Se on toimivampi tie” Aamulehti. 17.10.2020. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Vem och vad 1996, s. 424. Helsingfors 1996. ISBN 951-50-0800-X
- ↑ a b Wirtavuori, Sanna: Pertti Palmroth - Mies merkin takana. Gloria, Elokuu 1987, s. 81–83, 107.
- ↑ Pitkin poikin Pirkkalaa: pitäjänlukemisto. Pirkkalan kunta, 1997. ISBN 978-951-96871-1-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.6.2021). fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
