Masojärvi
| Masojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala, Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Laskujoki | Masojoki [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 117 m [1] |
 Masojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Masojärvi on kuivatettu järvi, joka sijaitsee Pirkanmaalla Sastamalan ja Nokian rajalla Mason kylässä. Järvi ja siitä kuivatut suot kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jossa se sijaitsee Kokemäenjoen alueessa Kuloveden alueen Piimäsjärven valuma-alueeseen.[1][2][3]
Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikaisempi järvi on kuivatettu niin pieneksi lammeksi, että se voidaan käytännöllisesti pitää kuivattuna. Jäljellä on metsäistä suota, avosuota ja luhtaan verrattavaa kosteikkoa. Avovesialueen pituus on 350 metriä ja parikymmentä metriä leveä. Se on kapeimmillaan vain järvialueen läpi virtaavan joen levyinen. Järveen laskee pelto- ja metsäojat, joista yksi on samalla Paskolammin laskuoja. Läpi virtaava joki kulkee entisen järven pohjaa myöten ja kääntyy Masojärvenkorven halki Mason kylän pelloille. Laskujoen nimi on Masojoki, joka muuttuu keskijuoksulla Viiteriojaksi ja alajuoksulla Kärppälänjoeksi. Nykykartassa alemman altaan kohdalla lukee Masojärvi.[1]
Kuivatun järven allas on kuivunut keskeltä metsäksi ja muodostaa siten kaksi syvempää allasta. Kummassakin altaassa on suota ja luhtaa. Jälkimmäiseen luhteikkoon on vuonna 1998 perustettu luonnonsuojelualue, joka kuuluu Natura 2000- verkostoon.[4][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu "Masajärvi". Masojärven vedenpinnan korkeutta laskettiin alemmaksi vuonna 1881. Järven historiallista kokoa voidaan arvioida esimerkiksi vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa vertaamalla sen rantaviivaa kartan mittakaavaan. Järvi oli piirretty pitkäksi ja kapaeaksi. Järvi oli kaakossa kapeampi ja luoteessa leveämpi. Keskellä sijaitsi lahdelma, joka työntyi koilliseen. Mikäli järvi on piirretty oikein, olisi se ollut noin kilometrin pituinen ja suurimmillaan 200 metriä leveä.[6][7]
1960- ja 1970-luvuilla Masojärven laskussa paljastuneet maa-alueet olivat yhteensä 23 hehtaaria.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Masojärvi, Tottijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 21.1.2015.
- ↑ a b Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Nokia: Naturan ulkopuoliset alueet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sukanen, Lea: Osakasluettelon vahvistaminen Masojärvellä Sastamalassa (Arkistoitu – Internet Archive) (sisältää vesijätön kartan), Maanmittaushallitus
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marjamäki, Anne: Kärppälän kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive), 2003
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |