Kuolemanjärvi (Sastamala)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuolemanjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Sastamala
Koordinaatit 61°25′43″N, 22°55′19″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kuloveden alue‎ (35.13)
Laskuoja oja Rautajokeen [1]
Järvinumero 35.134.1.003
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 93,1 m [1]
Rantaviiva 0,564 km [2]
Pinta-ala 0,01362 km² [2]
Kartta
Kuolemanjärvi

Kuolemanjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Rautajoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Rautajoki laskee Rautaveteen Vammalan Kallialassa.[1][2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 1,4 hehtaaria ja sen pituus on 200 metriä ja leveys 150 metriä. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 1,3 kilometriä pitkä laskuoja Rautajokeen. Järven rantaviiva on 0,56 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin metsäistä suota, mutta itärannassa on moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Siellä on yksi loma-asunto, jonne johtaa tie Pohjalanjärveltä.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1847 talollinen David Henricsson (Yli Juurakko) Karkusta haki lupaa kuivauttaa Kuolemanjärven ja sai siihen luvuan 1849.[3] Järven vedenpintaa laskettiin vuonna 1863 alemmaksi, mutta järveä ei kokonaan kuivattu. Järvenlaskun seurauksena järven rannoilla voitiin kasvattaa heinää ja laiduntaa karjaa.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuolemanjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 18.12.2014.
  3. Turun maakunta-arkisto: järven kuivatus (Arkistoitu – Internet Archive), 1849
  4. Maaperäkartta: Lehti 2121 08 Karkku, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
  5. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.