Yhdystie 2802

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdystie 2802
Hämeen Härkätie, Härkätie
Yhdystietä 2802 Someron Pajulassa
Yhdystietä 2802 Someron Pajulassa
Maa Suomi
Osa tietä Hämeen Härkätie
Tieluokka yhdystie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 17 km
Alkupiste Somero
Päätepiste valtatie 2 (17 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku kaksikaistainen

Yhdystie 2802 on kantatieltä 52 Somerolla valtatielle 2 Tammelassa johtava yhdystie Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen maakunnissa Suomessa.[1][2] Osoitenimenä tiellä on Somerolla Hämeen Härkätie ja Tammelassa Härkätie. Tie on osa Turusta Hämeenlinnaan johtavaa, valtakunnalliseksi matkailutieksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä historiallista Hämeen Härkätietä.

Tie alkaa kantatieltä 52 Joensuun kylässä Someron keskustassa 1980-luvulla tehdyllä oikaisulla, joka Pärnämäessä yhtyy alkuosaltaan Vanhaksi Härkätieksi nimettyyn Hämeen härkätiehen. Joensuun ja Kultelan kylien rajalla tie ohittaa Laukkonlammen ja kulkee tämän jälkeen ensin Kultelan ja sitten Pajulan kylien kautta Somerolla Pajulanjoen laaksoa seuraten. Tammelan puolella tie kulkee ensin Patamon kylän sivuitse ja sitten Letkun kylän kautta ja yhtyy pian tämän jälkeen valtatiehen 2 niin ikään Hämeen Härkätien reittiin kuuluvan yhdystien 2824 risteyksessä.

Tienvarren nähtävyyksiä Somerolla ovat tien varressa Kultelan kylässä sijaitseva, Somero-Seuran ylläpitämä Kultelan Savenvalajamuseo[3] ja Pajulan kylässä Pajulan kansakoulussa niin ikään Somero-Seuran ylläpitämä koulumuseo.[4] Tieosuudelle osuu myös kaksi Somero-seuran vuonna 1963 Hämeen Härkätien varren kievareissa ja kartanoissa Somerolla liikkuneiden hallitsijoiden ja muiden merkkihenkilöiden muistoksi pystyttämistä Kuninkaankivistä: Juoten Kievarissa Pajulassa Kenraali Georg Lybecker luovutti vuonna 1713 Suomen armeijan ylipäällikkyyden kenraali Kaarle Kustaa Armfeltille ja Torkkomäen kievarissa Pajulassa yöpyi Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik vuonna 1752.[5]

Ennen nykyisen valtatien 10 valmistumista 1960-luvulla tie oli osa silloisen valtatien 10 reittiä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 01 Uusimaa. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  2. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  3. Savenvalajamuseo Somero-Seura. Arkistoitu 10.8.2008. Viitattu 17.12.2009.
  4. Koulumuseo Somero-Seura. Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 17.12.2009.
  5. Kuninkaankivet Härkätien varrella (Sivun arkistoitu versio palvelussa Archive-org) Somero-seura. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 25.11.2017.
  6. Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 32-33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.1.2010.