Gödöllő

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gödöllő
Grassalkovichin palatsi
Grassalkovichin palatsi
Vaakuna
Vaakuna
Valtio Unkari
Lääni Pest
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 62 km²
Väkiluku 33 901

Gödöllő on kaupunki Unkarissa Pestin läänissä. Kaupungissa on 33 901 asukasta (2010) ja sen pinta-ala on 62 km2.[1] Gödöllő on tunnettu barokkityylisestä linnasta, jonka Antal Grassalkovich rakennutti 1700-luvun puolessavälissä. Palatsia kutsutaan myös Gödöllőn keisarinlinnaksi tai Sisin linnaksi, koska se oli keisari Frans Joosefin ja keisarinna Elisabetin (”Sisin”) kesäasunto.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gödöllő sijaitsee 30 km kaakkoon Budapestistä Rákos-joen varrella. Sieltä on suora yhteys M3-moottoritielle, ja Budapestin-Miskolcin rautatie kulkee kaupungin halki.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Gödöllőstä on vuodelta 1349, ja ensimmäinen aateliskartano rakennettiin sinne vuonna 1662. 1700-luvun puolivälissä Antal Grassalkovich -niminen aatelismies teki Gödöllőstä tiluksiensa keskuspaikan ja rakennutti kylään barokkityylisen palatsin. Grassalkovich oli avokätinen taidemesenaatti, ja suurin osa Gödöllőn nykyisistä muistomerkeistä on peräisin Grassalkovichin ajalta. Rakennustyöt toivat kylään käsityöläisiä Slovakiasta ja Saksasta ja väkiluku kaksinkertaistui. Vuonna 1763 kaupunki sai markkinaoikeudet, ja siitä tuli merkittävä kauppapaikka.[2]

Vuoden 1867 kompromissin jälkeen Unkarin hallitus antoi Grassalkovichin palatsin häälahjaksi keisari Frans Joosefille ja hänen vaimolleen Elisabetille, ja Gödöllőstä tuli keisarillisen perheen lomanviettopaikka. Tämä takasi kaupungin nopean kehityksen. Sinne rakennettiin rautatie, hallinto järjestettiin uudelleen ja sinne perustettiin maatalousoppilaitoksia ja mallitiloja. Vuonna 1869 kaupungissa perustettiin Unkarin ensimmäinen säästöpankki.[2]

1900-luvun alussa Gödöllőstä tuli muodikas vapaa-ajanviettopaikka ja lomailukeskus. Siellä asui myös paljon näyttelijöitä, kirjailijoita ja taidemaalareita, ja sinne syntyi kansainvälinen, jugend-henkinen taiteilijoiden yhteisö. Turismin myötä kaupunkiin perustettiin pienteollisuutta ja palvelualan yrityksiä. Toisen maailmansodan jälkeen loma-asunnot saivat väistyä teollisuuden tieltä. Vuonna 1950 kaupunkiin perustettiin maataloustieteellinen korkeakoulu ja Gödöllőstä tuli Unkarin maatalouden keskus. Teollistumisen myötä kaupungin väkiluku kolminkertaistui, ja sinne rakennettiin paljon uusia asuntoalueita.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gödöllőn väkiluku on kasvanut nopeasti, sillä sinne on muuttanut sekä raskaasti teollistuneilta alueilta että Budapestistä paljon ihmisiä, jotka haluavat elää lähempänä luontoa. Vuonna 1960 väkiluku oli 17 700, ja vuonna 2000 se oli noussut 29 400:aan. Vuonna 2010 siellä oli jo 33 900 asukasta. Suurin osa asukkaista on unkarilaisia, mutta myös romanien, puolalaisten, saksalaisten ja ruteenien vähemmistöillä on virallinen asema.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gödöllőn suurin nähtävyys on Grassalkovichin palatsi. Se on rakennettu 1744–1750 ja se on yksi loistavimpia Unkarin maaseudun barokkityylin edustajia. Keisarinna Maria Teresia vieraili palatsissa 1751, ja vuoden 1849 vallankumoussodassa se toimi Unkarin armeijan päämajana. Vuodesta 1867 keisari Frans Joosef ja keisarinna Elisabet pitivät palatsia kesäasuntonaan. Muita barokin ajan muistomerkkejä Gödöllőssä ovat kalvinistinen kirkko ja katolinen Máriabesnyőn kirkko.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gazetteer of the Republic of Hungary, s. 68. Budapest: Központi Statisztikai Hivatal, 2010. ISSN 1217-2952. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.10.2011). (englanniksi)
  2. a b c d e http://www.godollo.hu/tourism/introduction/
  3. http://www.1hungary.com/info/godollo/