Wilhelm von Wright

Taiteilijaveljekset

Magnus – Wilhelm – Ferdinand
von Wright

Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

---

Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré

Wilhelm von Wright (5. huhtikuuta 1810, Kuopion pitäjä – 2. heinäkuuta 1887, Orust, Ruotsi) oli suomalais-ruotsalainen taidemaalari.

Von Wrightin vanhemmat olivat Haminalahden kartanon omistaja, majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabet Tuderus. Veljensä Magnuksen tavoin Wilhelm oli ahkera ammuskelemaan lintuja ja maalaili jo poikaiässä vesivärein lintukuvia. Veljensä kutsusta hän 1823 matkusti Tukholmaan, jossa auttoi veljeään teoksen Svenska foglar valmistamisessa. Vuonna 1833 hän sai viran Tukholman tullikamarissa. Vuonna 1835 hänet valittiin Ruotsin taideakatemian vakinaiseksi piirtäjäksi. Vuonna 1838 hän sai kamarijunkkarin arvon, ja hänet kutsuttiin taideakatemian jäseneksi. Vuoden 1836 tienoilla hän asui Orustin saarella Bohuslänin rannikolla, ja hänet nimitettiin maakunnan kalastuksentarkastajaksi 1856. Pian hän kuitenkin sai halvauksen, joka teki hänet loppuelämäksi lähes työkyvyttömäksi.

Wilhelmiä on pidetty taiteilijaveljessarjan teknisesti etevimpänä kykynä sekä piirtäjänä että maalarina. Hänen merkittävin kuvitustyönsä on 60 väritaulua sisältävä Skadinavies viskar. Samantapaisia kuvasarjoja hänellä on enemmänkin. Hän toimi myös Ruotsin Taideakatemian julkaisujen ja aikakauskirja Tidskrift för Jagare och Natur Forskaren kuvittajana. Puolisona hänellä oli vuodesta 1845 Maria Margareta Bildt, joka kuoli toukokuussa 1884. Avioliitto oli lapseton mutta heillä oli 2 kasvattitytärtä, Maria Bildtin veljentyttäret, jotka pitivät Wilhelmistä huolta hänen viimeisinä aikoinaan.

Harakka. Wilhelm von Wrightin kuvitusta teoksessa Svenska fåglar, efter naturen och på sten ritade.

Lähteet

• Leikola, Anto & Lokki, Juhani & Stjernberg, Torsten: Taiteilijaveljekset von Wright: Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Helsingissä: Otava, 1986 (5. painos 2000). ISBN 951-1-09231-6.

Katso myös

• Von Wright suku

Aiheesta muualla

• Wilhelm von Wright Valtion taidemuseon kokoelmissa

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)

Immanuel Alm | Johan Alm | Helena Arnell | Johan Backman | Jonas Bergman | Johan Zacharias Blackstadius | Edla Blommér | Elias Brenner | Erik Cainberg | Margareta Capsia | Wilhelm Maximilian Carpelan | Auguste Joseph Desarnod | Robert Wilhelm Ekman | Samuel Elmgren | Gustaf Wilhelm Finnberg | Lennart Forstén | Lars Gallenius | Johan Georg Geitel | Berndt Godenhjelm | Emanuel Granberg | Johan Hedberg | Johan Gustav Hedman | Pietari Henrikinpoika | Adolf Hårdh | Johan Knutson | Pehr Adolf Kruskopf | Claes Lang (vanhempi) | Petter Lang | Aleksander Lauréus | Johan Lefrén | Thomas Joachim Legler | Liedon mestari | Johan Erik Lindh | Gustaf Lucander | Charlotta Malm-Reuterholm | Karl Peter Mazér | Erik Wilhelm le Moine | Abraham Myra | Didrik Möllerum | Mathilda Rotkirch | Nils Schillmark | Johan Strömer | Johan Stålbom | Gabriel Gotthard Sweidel | Carl Gustaf Söderstrand | Emanuel Thelning | Ulrik Thersner | Mikael Toppelius | Isak Wacklin | Erik Westzynthius (nuorempi) | Erik Westzynthius (vanhempi) | Magnus von Wright | Wilhelm von Wright