Røros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Røros kommune
Røros komm.svg NO 1640 Røros.svg
vaakuna sijainti
www.roros.kommune.no
Sijainti 62°34′27″N, 11°22′59″E
Lääni Etelä-Trøndelagin lääni
Kuntaliitokset Glåmos, Brekken
1. tammikuuta 1964
Pinta-ala 1 956,5 km²
– maa 1 763,57 km²
– sisävesi 192,82 km²
Väkiluku 5 589 (1.1.2013)
– väestötiheys 2,9[1] as/km²
Kunnanjohtaja Hans Vintervold (Ap, 2007)

Røros (eteläsaameksi Plassje) on 5 589 asukkaan (2013) kunta Norjassa[2], Etelä-Trøndelagin läänissä (Sør-Trøndelag), matkaa Trondheimin kertyy noin 150 km. Røros on vanha historiallinen kaivoskaupunki, ja yksi Euroopan vanhimmista puukaupungeista, ja kunta kuuluu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Rørosin kunta muodostuu pääasiassa kolmesta taajamasta: Røros, Brekken ja Glåmos.

Rørosin keskusta rakennettiin kokonaan uudestaan sen jälkeen, kun ruotsalaiset sotilaat tuhosivat sen vuonna 1679.

Vuonna 1784 rakennettu kirkko hallitsee keskustan maisemaa, ja se on kuvattuna melkein jokaisessa keskustassa otetussa kuvassa.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Røros on yksi Norjan kylmimmistä paikoista, kylmyysennätys on 13. tammikuuta 1914 –50,4 °C, tämä lämpötila on matalin Etelä-Norjassa koskaan mitattu. Lämpöennätys 30,7 astetta on vuoden 2008 heinäkuulta.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tänä päivänä Rørosin tärkein elinkeino on matkailu. Kunnassa on yli 350 hotellihuonetta ja sen lisäksi noin 3 000 yksityistä loma-asuntoa/mökkiä, ja vuosittain noin miljoona turistia vierailee kaupungissa. Rørosin tunturiympäristö on erittäin suosittua retkeilyaluetta.

Poronhoito on myös merkittävä elinkeino alueella. Røros on eteläsaamelaisten suurin kunta Norjassa ja poronhoito on tärkeä osa saamelaista identiteettiä. Kunnassa on aloitettu projekti, jonka tarkoituksena on elvytää, kehittää ja vahvistaa saamenkielen ja -kulttuurin asemaa.

Kaivos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Røros on toinen Norjan merkittävistä kaivoskunnista Kongsbergin kanssa ja on ollut hyvin tunnettu kuparikaivoksistaan. Kaivoksen 333 vuotisena (1644-1977) toiminta-aikana sieltä louhittiin noin 110 000 tonnia kuparia.

Suurin osa Rørosin alueella kasvaneista puista kaadettiin kaivostoiminnan alkuvaiheessa. Puuta käytettiin malmin louhinnan helpottamiseksi, sillä 1600- luvulla louhintatyökalut eivät olleet vielä kovin kehittyneitä. Esimerkiksi räjähteitä ei ollut käytössä. Puun polttaminen perustui siihen, että lämmetessään malmi laajenee ja se rupeaa halkeilemaan. Muodostuneiden halkeamien takia sitä helpompi louhia.

Murre ja julkisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa puhutaan omaa rørosin murretta, joka on saanut vaikutteita kaivosteollisuuden mukanaan tuomilta ulkomaalaisilta, erityisesti saksa ja ruotsi ovat vaikuttaneet rørosin murteeseen.

Rørosin ja sen asukkaat teki osaltaan kuuluisaksi kirjailija Johan Falkberget 1900 -luvulla. Hän kertoi kaivosyhteisön tarinan raavaiden, sosiaalisen arvoasteikon alapäässä olevien kaivostyöläisten näkökulmasta.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rørosissa on rautatieasema sekä lentoasema, joista molemmista pääsee Osloon[3].

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tall om Røros kommune www.ssb.no. 1.1.2010. Viitattu 6.3.2011. (norjaksi)
  2. Population in municipalities 1 January 13.3.2013. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 10.9.2013.
  3. Getting to Røros and around visitnorway.com. Viitattu 8.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Røros.