Hitra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hitra kommune
Hitra komm.svg NO 1617 Hitra.svg
vaakuna sijainti
www.hitra.kommune.no
Sijainti 63°32′50″N, 8°51′17″E
Lääni Etelä-Trøndelagin lääni
Perustamisvuosi 1838
Kuntaliitokset Fillan, Kvenvær, Sandstad
1. tammikuuta 1964
Pinta-ala 685,5 km²
– maa 646 km²
– sisävesi 39,44 km²
Väkiluku 4 477 (1.1.2013)
– väestötiheys 6,2[1] as/km²
Kunnanjohtaja Ole Haugen (2007)

Hitra on kunta ja saari Etelä-Trøndelagin läänissä Norjassa. Saaren suurin taajama on Fillan, joka on myös kunnan hallinnollinen keskus. Kunta koostuu pääsaaresta ja 2 500 pienemmästä saaresta ja luodosta, joista suurin osa on asumattomia. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan Hitran kunnassa oli 4 477 asukasta.[2]

Hitran kunta perustettiin 1. tammikuuta 1838. Frøyan kunta erotettiin siitä omaksi kunnakseen vuonna 1877. Suurimman saaren Hitran kolme pitäjää erotettiin myöhemmin myös omiksi kunnikseen (Fillan vuonna 1877, Kvenvær vuonna 1912 ja Sandstad vuonna 1914), mutta ne yhdistettiin takaisin Hitran kuntaan 1. tammikuuta 1964.

Vanhat kuntarajat ennen yhdistämistä 1.1.1964.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitran saari on Norjan seitsemänneksi suurin saari (lukuun ottamatta Huippuvuoria) ja suurin Lofoottien eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 571,5 km², kun taas kunnan kokonaisala on 680 km². Korkein kohta on Mørkdalstuva, 345 merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee saaren länsipuolella.

Saarella asustaa Pohjois-Euroopan suurin saksanhirvikanta, ja maanomistajat ovatkin saaneet 1800-luvulta lähtien hyvää sivutuloa metsästyslupien myynnillä. Vuosittain ammutaan jopa 1000 eläintä.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hestnes valaankalastusasema (1929)
Tuulimyllyt kuuluvat saaren maisemaan.

Saaren elinkeinoelämä on perinteisesti perustunut meren ja kalastuksen ympärille, mutta nykypäivänä on turismi hyvin tärkeä tulonlähde. Saarella oli myös aikanaan valaankalastusasema.

Syksyllä 2004 perustettiin saarelle siihen aikaan Norjan suurin tuulimyllypuisto Eldsfjellet. Puistossa on 24 tuulimyllyä, joista jokainen yltää noin 150 GWh vuosituottoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella saarella on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelle pääsee mantereelta merenalaista Hitratunnelia pitkin. Tunneli oli avattaessaan 8. joulukuuta 1994 maailman syvin merenalainen tunneli (264 metriä merenpinnan alapuolella), pituutta tunnelilla on 5 645 m. Maanteitse matkaa Trondheimin kertyy noin 120 km.

Saarelta johtaa myös toinen merenalainen tunneli naapurisaarelle Frøya. Frøyatunneli on 5 305 m pitkä ja syvimmillään 163 m merenpinnan alapuolella. Tunneli avattiin liikenteelle 23. kesäkuuta 2000.

Saarelle on myös katamaraaniyhteys Trondheimista ja Kristiansundista kolme kertaa päivässä. Matka Trondheimiin kestää 1 h 35 min ja Kristiansundiin 1 h 40 min.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tall om Hitra kommune www.ssb.no. 1.1.2010. Viitattu 6.3.2011. (norjaksi)
  2. Population in municipalities 1 January 13.3.2013. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 10.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Norjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.