Karl Fredrik Rotkirch
| Carl Fredrik Rotkich | |
|---|---|
 Carl Fredrik Rotkirch valtiopäivien muotokuvamaalaus |
|
| Valtiomies | |
|
Suomen hallituskonseljin toimitussihteeri ja jäsen, sekä myöhemmän senaatin jäsen
|
|
Valtiopäivämies  |
|
|
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
|
|
 Suomen lähetyskunnan edustaja |
|
|
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
|
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Karl (Carl) Fredrik Rotkirch |
| Syntynyt | 20. lokakuuta 1775 Porvoon pitäjä |
| Kuollut | 11. toukokuuta 1832 (56 vuotta) Vaasa |
| Kansalaisuus | Ruotsi 1775– , Suomi 1809– |
| Ammatti |
hallituskonseljin, jäsen (1809–1812) hovioikeuden presidentti |
| Arvonimi | vapaaherra, kamariherra |
| Vanhemmat | Isä; Wentzel Fredrik Rotkirch ja äiti; Kristina Lagerhjelm. |
| Puoliso | Augusta Fredrika Elisabet Aminoff |
| Lapset | Mathilda Rotkirch |
| Tiedot | |
| Dynastia | Rotkirch |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Kunniamerkit | Pyhän Annan ritarikunta 1.lk ritarimerkki |
Karl Fredrik Rotkirch, ven. Карл Фридрих Роткирх[1], (20. lokakuuta 1775 Porvoon pitäjä – 11. toukokuuta 1832 Vaasa) oli vapaaherra, valtiomies, Vaasan hovioikeuden presidentti ja Suomen Hallituskonseljin senaattori.[2][3][4]
Suku on aateloitu ruotsin ritarihuoneella 1630[5], sekä matrikuloitu suomen ritarihuoneella aatelisena[6] sekä vapaaherrallisena[7] sukuna 1818.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karl Rotkirch tunnetaan myös nimellä Carl Rotkirch.[8] Hän syntyi Rotkirchin aatelissukuun. Rotkirchin vanhemmat olivat majuri Wentzel Fredrik Rotkirch ja Kristina Lagerhjelm.
Ruotsin vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karl Fredrik Rotkirch opiskeli Uppsalassa ja palveli vuodesta 1793 alkaen kuninkaan kansliassa. Hän seurasi kuningas Kustaa IV Aadolfia tämän Suomen matkalla 1802. Rotkirch erosi virastaan vuonna 1803, jolloin hänelle myönnettiin ensimmäisen toimitussihteerin arvo.
Eronsa jälkeen Rotkirch palasi Suomeen ja viljeli omistamaansa Pyhtään Storbyn tilaa.
Venäjän vallan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen sota alkoi, kun venäläiset joukot ylittivät valtionrajana toimineen Kymijoen 21. helmikuuta 1808.[9] Samana päivänä Karl Fredrik Rotkirch ja vapaaherra Robert Wilhelm de Geer tulivat tapaamaan venäläisiä rajan lähellä sijaitsevaan Loviisaan. Venäläisten joukkojen ylipäällikkö Friedrich Wilhelm von Buxhoevden piti Rotkirchiä ja de Geeriä valtuutettuina, ja kutsui heidät Porvooseen keskustelemaan ”tärkeässä asiassa”. Tästä tapaamisesta ei ole muuta tietoa ja Rotkirch ja de Geer vakuuttivat kahta viikkoa myöhemmin, että he olivat tavanneet von Buxhoevdenin Loviisassa vain, koska olivat halunneet taata kartanoidensa turvallisuuden, ja että valan antamisesta keisarille ei ollut keskusteltu. Mihail Kutuzov kirjoitti Pietarissa 24. helmikuuta 1808, että suomalaiset olisivat lähettäneet lähetyskunnan[10], jonka kautta he pyysivät päästä keisarin alaisuuteen. Tutkijat Robert Castrén ja Matti Klinge ovat tulkinneet, että Kutuzov tarkoitti juuri Rotkirchiä ja de Geeriä. Kutuzovin muistiinpanon perusteella Klinge toteaa, että Rotkirchin, de Geerin ja von Buxhoevdenin tapaamiselle annettiin Pietarissa painoa. Tapaaminen unohdettiin pian, mutta Klinge on arvellut, että se osaltaan vaikutti siihen, että Aleksanteri I päätti liittää Suomen Venäjään.[11]
Karl Fredrik Rotkirch toimi Kymenkartanon läänin aateliston edustajana Suomen lähetyskunnassa 1808–1809[2][10][12][13][14][15] ja osallistui Porvoon valtiopäiville 1809. Kesällä 1809 hänelle myönnettiin Pyhän Annan ritarikunnan ensimmäisen luokan risti.[11] Rotkirch toimi hallituskonseljin jäsenenä ja kirkollistoimituskunnan päällikkönä 1809–1812. Tästä virasta Rotkirch erosi vuonna 1812 ja muutti viljelemään Porvoon pitäjässä sijainnutta perintötilaansa Stensbölen kartanoa. Vuonna 1817 Rotkirch nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi. Hänelle myönnettiin vapaaherran arvo 1830.
Rotkirchille tarjottiin maaherranvirkaa, mutta hän kieltäytyi sairaalloisuuteen vedoten. Klinge on tulkinnut, että viran tarjoaminen Rotkirchille osoittaa, että hän oli Suomessa alkaneen Venäjän-vallan tukipylväitä.[11]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotkirchin puoliso vuodesta 1803 oli Augusta Fredrika Elisabet Aminoff (k. 1846). Suomen ensimmäisiin varsinaisiin naispuolisiin taidemaalareihin kuulunut Mathilda Rotkirch oli pariskunnan lapsi.
Muisto- ja arvoesineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miniatyyrimaalaus Karl Fredrik Rotkirch (Suomen kansallismuseo)[16]
- Muotokuvamaalaus Karl Fredrik Rotkirch[17]
- Muotokuvamaalaus Karl Fredrik Rotkirch (1799)[18]
Arvonimet ja huomionosoitukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Annan ritarikunta (II. luokka), Suomen lähetyskunta 9. tammikuuta 1809[19].- Kamariherra
- Paronin arvo (1830)[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 377.
- Klinge, Matti: Napoleonin varjo. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23238-4.
- Otavan Iso tietosanakirja, osa 7. Otava, 1966, sivu 657.
Rotkirchin esityksiä Suomen hallinnosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Käsinkirjoitettuja dokumentteja vuosien 1789–1827[20].
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Fredrik Rotkirch. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 28.10.2012.
- ↑ a b 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 254 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Rotkirch, Karl Fredrik, f. 1775, d. 1832” Viitattu 23.2.2024.
- ↑ 1886 Välloflige borgareståndets protokoller vid land..., s. 414 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. ”Carl Fredrik Rotkirch (1755 - 1832), senaattori, vapaaherra, hovioikeuden presidentti” Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Rotkirch Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ a b Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus www.ritarihuone.fi. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ http://www.oikeus.fi/tulostus/13881.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Klinge, s. 101.
- ↑ a b 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b c Klinge, s. 105–106.
- ↑ Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 8.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ 245-246 (Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika) runeberg.org. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Robert Castrén: Finska deputationen 1808-1809. G.W. Edlund, 1879. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.1.2023). sv
- ↑ toukokuuta 1880 Kirjallinen Kuukauslehti no 5, s. 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Carl Fredrik Rotkirch - Digital collection The National Museum of Finland. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
- ↑ MATILDA ROTKIRCH, TAITEILIJAN VANHEMPIEN, KARL FREDRIK JA AUGUSTA ROTKIRCHIN (s. Aminoff) MUOTOKUVAT. Bukowskis. 23.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Carl Fredrik Rotkirch | Hakutulokset | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 205 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ SLSA 1070:5 dokument 2 Handlingar som tillhört Carl Fredrik Rotkirch, ... (1789–1827) | Hakutulokset | Finna.fi www.finna.fi. Viitattu 2.3.2024.
| Edeltäjä: Erik Johan Bergenheim |
Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti 1817-1832 |
Seuraaja: Carl Adam Adlerstjerna |