Ruotsin historialliset pääalueet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsin historialliset pääalueet Götanmaa, Sveanmaa ja Norlanti.
Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee Österland eli "Itämaa".

Ruotsin historialliset pääalueet[1] (ruots. Sveriges landsdelar, vanhemmassa kielenkäytössä Sveriges hufvuddelar) ovat Ruotsin maakunnista muodostuvia maantieteellisiä kokonaisuuksia. Pääalueilla ei sellaisinaan ole enää vuosisatoihin ollut hallinnollista merkitystä, mutta niihin viitataan usein arkipuheessa, historiasta tai paikallisidentiteetistä keskusteltaessa ja käytännön yhteyksissä kuten säätiedotuksissa.

Ruotsi jaetaan nykyään kolmeen pääalueeseen, jotka ovat Götanmaa (ruotsiksi Götaland), Sveanmaa (Svealand) ja Norlanti (Norrland). Aiemmin Ruotsiin kuului myös neljäs pääalue, joka sijaitsi Itämeren itäpuolella. Keskiajalta noin 1400-luvulle sitä kutsuttiin nimellä Itämaa (Österland tai Österlanden) ja sittemmin nimellä Suomi (Finland).

Pääalueitten nimien taustalla ovat muinaisskandinaavisten heimojen svealaisten ja gööttien asuinalueet sekä näistä heimoista muodostuneen Ruotsin valtakunnan laajentuminen toisaalta pohjoiseen ja toisaalta itään. Koska Norlanti on ulkoapäin määritelty kokonaisuus ja eroaa siten Svean- ja Götanmaasta, on norlantilaisten puheenparteen vastapainoksi syntynyt svean- ja götanmaalaisia tarkoittava halventava yhteisnimitys sörlänning eli "etelämaalainen".

Pääalueitten rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet jonkin verran. Esimerkkejä:

Pääalueiden väestö ja pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa on esitetty koko Ruotsin ja sen historiallisten pääalueiden väkiluvut, maapinta-alat ja väentiheydet:

Pääalue Väkiluku[2]
(31.12.2011)
Maapinta-ala[3]
(km²)
Väentiheys
Ruotsin lippu Ruotsi &&&&&&&&09482855.&&&&009 482 855 &&&&&&&&&0411615.&&&&00411 615,0 &&&&&&&&&&&&&023.&&&&0023,0
Götanmaa &&&&&&&&04543533.&&&&004 543 533 &&&&&&&&&&087262.010000087 262,1 &&&&&&&&&&&&&052.010000052,1
Sveanmaa &&&&&&&&03785534.&&&&003 785 534 &&&&&&&&&&081012.040000081 012,4 &&&&&&&&&&&&&046.070000046,7
Norlanti &&&&&&&&01153788.&&&&001 153 788 &&&&&&&&&0243340.0500000243 340,5 &&&&&&&&&&&&&&04.07000004,7

Götanmaa on asukasluvultaan selvästi suurin ja siellä asuu lähes puolet Ruotsin väestöstä. Sveanmaalla on vähemmän asukkaita, mutta pinta-alaltaan Sveanmaa ja Götanmaa ovat melko samansuuruiset. Myös keskimääräisessä väentiheydessä ei ole suurta eroa. Norlannissa asuu vain 12 % Ruotsin väestöstä, mutta se kattaa 59 % Ruotsin pinta-alasta, joten väentiheys jää paljon alhaisemmaksi kuin eteläisemmissä Götanmaalla ja Sveanmaalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”hakus. Sveanmaa”, Facta. 10-osainen tietosanakirja. 9. Suo–Tyy. Kahdeksas painos, s. 306. Porvoo – Helsinki – Juva/Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö/Tietosanakirja Osakeyhtiö, 1977. ISBN 951-0-01489-3 (9. osa), ISBN 951-0-01480-X (koko teos).
  2. Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villstrand, Nils Erik: Valtakunnanosa. Suurvalta ja valtakunnan hajoaminen 1560–1812, s. 31-58. Helsinki: Svenska Litteratursälskapet i Finland, 2012. ISBN 978-951-853-256-6.