Hudiksvall
Koordinaatit:
|
|
||
|---|---|---|
 Storgatan Hudiksvallin keskustassa. |
||
|
|
||
  Hudiksvall
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Ruotsi |
|
| Lääni | Gävleborgin lääni | |
| Maakunta | Hälsingland | |
| Kunta | Hudiksvallin kunta | |
| Pinta-ala | ||
| – Maa | 10,08 km² | |
| Väkiluku | 15 015 | |
| – Tiheys | 1 489,6 as./km² | |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
||
Hudiksvall on Ruotsin entinen kaupunki ja nykyinen Hudiksvallin kunnan keskustaajama. Hudiksvall sijaitsee Ruotsin Norlannissa, jossa se kuuluu Gävleborgin lääniin ja historialliseen Hälsinglandin maakuntaan. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kaupunki sijaitsee Selkämeren länsirannalla. Hudiksvallin taajamassa oli 15 015 asukasta vuoden 2010 lopussa.[1]
Kaupungin jalkapallojoukkue Hudiksvall ABK pelaa Ruotsin kakkosdivisioonassa.[2]
Sisällysluettelo |
Historiaa[muokkaa]
Vuonna 1560 paikannimi kirjoitettiin muodossa Hoffvidvickzvaldh, johon sisältyi kylännimi Hudik, joka oli aiemmin muotoa Huvudvik, joka taas on nykyisen Lillfjärdenin vanha nimi. Loppuosa vall tarkoittaa ruohikkoa. Paikannimi Hudiksvall tarkoittaa siis "Hudikin osaa ruohikosta"
Hudiksvallin satamapaikan perusti Kustaa Vaasa, ja hänen poikansa Juhana III antoi sille kaupunkioikeudet vuonna 1582. Se sai tapulikaupungin oikeudet ja oli turkisten, raudan, kuparin ja puutavaran vientisatamana. Kaupunki on palanut maan tasalle kymmenisen kertaa, pahimmin vuonna 1721, kun venäläiset polttivat kirkkoa lukuun ottamatta kaikki rakennukset. Vuoden 1792 palon jälkeen Raatihuoneentorin itäpuolelle tehtiin ruutuasemakaava, jotta tuli ei leviäisi niin tuhoisasti.
Väestönkehitys[muokkaa]
Maantiedettä[muokkaa]
Ennen kuntauudistuksia Hudiksvallin kaupunkiin kuuluivat nykyinen taajama sekä saaret Agön, Drakön, Kråkön ja Bålsön. Alueen keskiosat ovat varsin jyrkkämaastoisia Hudiksvallsfjärdenin sisäosassa. Suurin osa alueesta on nykyään asemakaavoitettua.
Hudiksvallin entisen kaupungin alue vastaava pääosin Hudiksvallin taajamaa lukuunottamatta Djupedin, Sandvallan, Sannan, Håstahöjdenin ja Håsta samt Visvallin kaupunginosia, jotka kuuluivat aiemmin Hälsingtunan kuntaan ja kuuluvat yhä samannimiseen seurakuntaan. Esikaupunkialue Idenor puolestaan sijaitsee entisen Idenorin kunnan alueella.
Kaupungin keskustan halki kulkee Eurooppa-tie E4 ja Ostkustbananiksi kutsuttu rautatie. Lisäksi Hudiksvallista on Dellenbanania pitkin rautatieyhteys Ljusdaliin.
Kuvia kaupungista[muokkaa]
-
Ranta-aittoja Strömmingsundetissa.
-
Hudiksvall noin vuonna 1700. Kuva teoksesta Suecia antiqua et hodierna.
-
Vanhaa asutusta Hamngatanilla.
-
Folkets hus -talo Rådhustorgetin laidalla.
-
Kaupunginhotelli on esimerkki kasvusta 1800-luvulla. Hotellin alta kulkee Ostkustbananin rautatie.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ ABK Hudiksvall
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Hudiksvallin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Hudiksvalls hembygdsförening (ruotsiksi)
- Kulturbyggnader i Söderhamn och Hudiksvall (ruotsiksi)
| Bergsjö (Nordanstigin kunta) • Bollnäs • Edsbyn (Ovanåkerin kunta) • Gävle • Hofors • Hudiksvall • Ljusdal • Ockelbo • Sandviken • Söderhamn |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |
